7.11.2014

Ulkomailla asuminen ja koti-ikävä

Mun omakohtaisia kokemuksia ulkomailla asumisesta ja opiskelusta toivotaan usein, ja oon ottanut näiden postauksien kanssa sellaisen lähestymistavan, että kirjoittelen niistä sitten kun tietty fiilis tulee.

Peter Pan-patsas, Hyde Park

Monet ovat sanoneet mulle, että ulkomailla opiskelu kiinnostaisi, mutta koti-ikävä pelottaa. Mulla pyörähti just neljäs vuosi ulkomailla opiskelua käyntiin, ja voin näiden vuosien jälkeen sanoa, että se (ainoa) huonoin puoli ulkomailla opiskelusta on koti-ikävä. Tallinnan alussa mulla oli ehkä 1-2 viikkoa koti-ikävä mutta se häipyi välittömästi kun tajusin, että voin parilla kympillä mennä käymään Suomessa koska vaan. Ensimmäisen kerran taisin mennä käymään Suomessa viikonlopun verran noin pari viikkoa opiskelujen starttaamisesta, ja koin ahaa-elämyksen kun tulin takaisin. Oli oikeasti ihanaa tulla takaisin ja ymmärsin että olin ehkä hieman kaivannutkin Tallinnaa sen parin päivän aikana!

Mites sitten täällä Lontoossa. Mä jotenkin oletin, että kun en ollut kokenut mitään koti-ikävää viimeisen 2,5 vuoden aikana Tallinnassa, niin en ajatellut, että mulla sellaista voisi tulla. Herranjestas se on Lontoo, kuka siellä ikävöi Suomeen?? Kuitenkin niin kävi, että ekat viikot mulla oli tosi kova koti-ikävä, joka on onneksi alkanut jo helpottamaan. Mä olin odottanut koko pitkän kesän Lontooseen lähtöä, ja ehkä se, että kaikki ei sujunutkaan kuin ruusuilla tanssiessa, järkytti vähän. Olin valmistautunut lähtöön mielestäni hyvin, mutta silti alussa tuli monia ylläreitä ja tuntui että kaikki on pitkän vääntämisen takana. Pikkuhiljaa alkoi kuitenkin helpottamaan ja tähän auttoi a.) Juuson tuki, b.) se että meidän pieni kämppä alkoi vihdoin tuntua kodilta ja c.) sain ystäviä ja meille muodostui kaveriporukka jonka kanssa alettiiin hengailla enemmänkin. Musta alkoi tuntua tosi hyvältä kun kaikki alkoi olla tuttua ja koko ajan tapahtui kaikkea kivaa.


Viime kuu oli sitten taas jostain syystä astetta vaikeampi. Yhtäkkiä alkoi kiireet koulun ja opiskelijajärjestön kanssa. Olin alkukuusta kipeänä, mikä aiheutti huonoa omatuntoa kun olin paljon kotona näkemättä ketään. Kun parannuin, oli taas ihan kauheasti kaikkea etten ehtinyt olla mielestäni tarpeeksi vain rentoutuen asunnollamme. Viikot täyttyivät luennoista, läksyistä, lukemisesta, tanssista, salista, opiskelijajärjestön asioista.. Musta tuntui, etten ehtinyt viettämään tarpeeksi sellaista vapaa-aikaa kuin olisin halunnut, eli Juuson ja kavereiden kanssa kaikkea hauskaa tehden. Koti-ikävähän siinä taas palasi. En tarkoita tällä koti-ikävällä sitä, että itkin itseni uneen joka yö, mutta sellainen olo aina huonoina hetkinä että "olisipa ihana olla Suomessa nyt". 
Oli lokakuun alkupuoli, aikaa jouluun oli vielä melko paljon. Päätin varata lennot Suomeen, 17.11 Helsinkiin ja 23.11 takaisin Lontooseen. Sain Finnairilta suorat lennot vielä tosi hyvällä hinnalla. Oikeastaan tämän jälkeen en oo koti-ikävää potenut, on vaan tosi ihanaa kun on jotain mitä odottaa.<3

Älkää kuitenkaan ikinä antako mahdollisen koti-ikävän estää teitä lähtemästä, oli se sitten vaihto, kielimatka, opiskelu, työpaikka tai ihan tavallinen muutto. Vaikka koti-ikävä onkin ehkä tälläisten tilanteiden huonoin puoli, niin mielestäni se on myös se ainoa huono puoli. En kadu Lontooseen lähtöä enkä keksi täällä opiskelusta mitään muuta huonoa puolta kuin se, että mulla on välillä ikävä perhettäni ja ystäviä. 

Jos oot itse lähdössä ulkomaille asumaan tai opiskelemaan (tai molempia), nää on mun vinkit koti-ikävän voittamiseen..
- tee asunnostasi kotoisa! Pienilläkin asioilla saa kämäisestä asunnosta kodikkaan, jossa on mukava olla. On kiva, että kotiisi on ihana tunne mennä, eikä niin että se tuntuu vieraalta.
- tutustu moniin ihmisiin ja muodosta parhaista kavereistasi itsellesi perhe. 
- jos mahdollista, käy Suomessa. Tää on vaan mun mielipide, ja tiiän että monet ovat täysin eri mieltä ja uskovat että koti-ikävä vain pahenee Suomessa käydessä. Mulla on käynyt aina päinvastoin, ja musta tuntuu jopa paremmalta kun ensinnäkin saan odottaa jotain kivaa ja sitten myös vähän ikävöidä uutta kaupunkia ja tajuta sen hyvät puolet.  




Toivottavasti jaksoitte lukea tän kilometri-postauksen loppuun! :D 
Jos teillä on fiiliksiä tästä aiheesta, ootte sitten asuneet toisella paikkakunnalla/ulkomailla tai ette, olisi kiva kuulla teidän mielipiteitä! <3

26 kommenttia:

  1. Tää kuulostaa nyt siltä, että iloitsisin siitä, että sulla on koti-ikävä siellä, mutta ihana kuulla, että muillakin on tota koti-ikävää. Belgiassa asuessanihan mulla oli kokoajan ihan karsea koti-ikävä! Vaikk tavallaan nautin olostani, niin kokoajan tuli mietittyä että mitäköhän kaverit tekee siellä Suomessa tai olispa kiva päästä vanhemmille syömään tms.
    Pian kuitenkin onneks päästet käymään täällä ja kyllä sua jo odotetaankin! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo just tuollaisia mietteitä mullakin välillä tulee, vaikka nautinkin täällä olemisesta! :) Siksi onkin ihanaa päästä sinne käymään. Jee pian nähään <3

      Poista
  2. Ihana et kirjoitit aiheesta joka varmasti koskettaa tosi monia! Muutenkin ihania kuvia ja kirjoittelethan sitten fiiliksistä kun olet suomessa käymässä? <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos <3 Joo hyvä idea, ehdottomasti kirjoittelen :) <3

      Poista
  3. Kiitos paljon tästä postauksesta ja oon aina kiinnostunut lukemaan tällaisia postauksia aina kun vaan kirjoitat! Oot tosi rohkea ja mun inspiraation lähde!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kuinka ihanasti sanottu, kiitos paljon!! <3 :)

      Poista
  4. Upea Vilma, ootan aina sun postauksia niin paljon <3

    VastaaPoista
  5. Ihana että kirjoitit tästä aiheesta joka monia varmasti kiinnostaa ja koskettaa ♥ ihan että koti-ikävä on helpottanut ja että oot saanu uusia ystäviä ja myös teidän koti siellä alkaa tuntua kodilta ♥ tsemppiä ihan kaikkeen! Varmasti tunnetilat heittelee kuperkeikkaa, mut älä huoli se on normaalia! Oot paras ♥ tuo toinen kuva sinusta, vauu! Vastaan sulle viikonlopun aikana spostiin.:*

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tosi paljon muruseni!<3 näinhän se on, oot ihan oikeassa.. Ei mitään kiirettä, vastaile kun kerkiät <3

      Poista
  6. Ihana Vilma! <3 tää aihe ois mullekin tosi ajankohtainen jos lähtisin ulkomaille, oon asunut nimittäin aina vanhempien talossa... :) ehk joskus....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Toivottavasti tsemppasi! Se eka muutto on aina vaikea, mutta palkitseva! :)

      Poista
  7. Aivan ihana postaus! :) Tykkään siitä kun oot niin rehellinen ja avoin, ja kerrot sun fiiliksistä tällä tavalla. Ihailen sua niin paljon, koska just tää sun avoimuus tekee susta niin rohkean! Toivottavasti et ikinä lopeta blogia jotta voin seurata sun ihanaa elämääsi vielä piiiitkään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan ihana kommentti!! <3 iso kiitos ja hali sulle!! <3

      Poista
  8. Samaistun niin paljon sun fiiliksiin ja tuo on oikeasti todella, todella tärkeetä, että kämppä tuntuu kotoisalta :)

    VastaaPoista
  9. Ihania syksyisiä kuvia ja kiva postaus! Toi on jännä toi koti-ikävä asia, koska joillakin se vaihtelee niin ihmisen mukaan. Kaikki ajat ulkomailla, niin lyhyemmät kuin pitemmätkin, mitä oon viettänyt, niin mullei oo koskaan ollut koti-ikävää, vaikka vaikeita aikojakin mahtui mukaan. Voi johtua siitä että pisin aika on ollut puoli vuotta, niin tiennyt että kotiinlähtö ei ole niin kaukana. Ja onneks sulla on Juuso siellä mukana niin se ainakin helpottaa asiaa :)

    Ps. Tiedän että oot ollut kiireinen, mutta kun kerkeät niin vastailisitko jossain vaiheessa kikissä:) Ja hei sitä videopostausta odottelen myös!

    -Miia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, se vaihtelee niin paljon ihmisen mukaan :) Ja joo se kyllä tosiaan auttaa kun tietää että kotiinpaluu on lähellä, vaikka olisikin vaikea aika menossa.

      Vastasin! :)

      Poista
  10. Ihana lukea sun ajatuksia ja mietteitä Lontoossa asumisesta ja koti- ikävästä.. Itse oon sellanen ihminen, että kaipaan sitä tuttua ja turvallista, joten juurikin se koti on mulle tärkeä silloin.<3 Muutin poikaystäväni kanssa keväällä yhteen, noin 60km päähän lapsuuteni paikkakunnalta ja mulle jo sekin on vaatinut totuttelua.. En antanut kuitenkaan periksi, vaan olin avoin uuden paikan suhteen. Pikkuhiljaa se auttoi ja nyt tämä tuntuu jo kodilta.:) Tsemppiä, sulle käy varmasti samoin!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla sun kokemuksista! Just se, että se ei liity siihen että kuinka kaukana asuu, se on se poissaolo! Hyvä kuulla että sulla sujuu jo paremmin ja uus paikka tuntuu kodilta! <3

      Poista
  11. Mä Vilma tiiän täysin sun tuntemukset, oon nyt ite asunu 2,5 ulkomailla ja koti-ikävä on se huonoin puoli. Siihen kuitenkin tottuu ja kun tietää miten saa sitä koti-ikävää helpotettua, niin siitä pääsee yli. Koti-ikävä saa siinä vaiheessa uuden puolen, kun jonkun rakkaan menettämisen pelko iskee, mulla kesällä nukkui pois erittäin läheinen ihminen enkä päässyt takaisin kotiin rahan takia... Mutta sulla oli ihania vinkkejä tossa, niistä sai taas uutta intoa itsellekkin jaksaa täällä olemisessa :) Kiitos Vilma ihanasta blogista, oot huippu! :) - Jenna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ah voi eii, tosi inhottava tilanne, otan osaa... :( Kiitos kun jaoit kokemuksesi!!
      Kiitos paljon Jenna, ihanasti sanottu <3

      Poista
  12. Tutun kuuloisia ajatuksia tässä.. :)

    Mulla ei tavallaan ollut koti-ikävää, kun en oikein tiennyt missä se koti on. Tallinna itsessään oli ihan suht kotoisa, mutta asunnot ja kaveripiiri oikeastaan ei. Syviä ystävyyssuhteita ei päässyt kielimuurin takia syntymään (kavereita alkoi tulla vasta viime kesänä, kun puhuin jo viroa hyvin), eikä monikaan luokaltani ollut valmis puhumaan englantia paria lausetta enempää. Kävin Suomessa aika harvoin, ottaen sijainnin huomioon.. ehkä 3-4kk välein.
    Helsingissä (kävin siellä lukion) en tykännyt asua, mutta siellä oli onneksi paljon paljon hyviä kavereita.
    Muutin Poriin ja kun katson ikkunasta ulos, näen sairaalan, jossa synnyin. Tässä asuu oikeastaan koko suku 30 km säteellä. Nyt on kotoisaa, mutta en olis osannut tätä arvostaa, ellen olis muualla asunut :) Asunto on kolme kertaa pienempi kuin Virossa, eikä oo poreammetta tai parveketta merelle, mutta hitsi että tykkään tästä yksiöstäni! :D

    On kyllä varmaan aika erilaista asustella Lontoossa, kun Tallinnassa.. :) Tuli muuten yllärinä, että asut siellä (kai?) vaan vuoden!

    Ps. Tuo huivi on ihana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Riikka kun jaoit kokemuksesi, itseasiassa odottelinkin sun fiiliksiä tästä aiheesta. :)
      Mä jotenkin luulin, että asut edelleen Helsingissä :D Olis tosi kiva tietää, mitä teet nykyään siellä Porissa? Opiskeletko siellä?

      Ja voi kiitos paljon! :)

      Poista
  13. Moikka! Osaisitko suositella jotain hyviä ruokapaikkoja tallinnassa? Ihan ravintoloita sekä sellaisia jossa voi istua iltaa syöden ja juoden.=) Kiitos jo etukäteen vastauksesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kato tuolta bannerin alapuolelelta About Tallinn-kohdasta! :)

      Poista

I'M HAPPY TO HEAR YOUR COMMENTS!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...