22.12.2017

Top 15 lempparit - Netflix

Mä en varmaan ole ainoa, joka selaa silloin tällöin Netflixiä kuumeisesti etsien jotain katseltavaa. Netflixissähän on hirveästi tarjontaa ja sitä selatessa menee välillä järki ja kärsivällisyys. Joulukuuhun  ja joulun aikaan kuitenkin kuuluu myös ne ihanat illat kotona ruutua tapittaessa, joten ajattelin olevan ajankohtaista listata tähän postaukseen 15 omaa suosikkiani: 5 sarjaa, 5 leffaa ja 5 dokumenttia.


Sarjat
Mad Men - ajatuksia herättävä, synkkä, kehuttu
Gossip Girl - mielestäni paras nuorten sarja ikinä!
American Vandal - hauska parodisoiva lyhytsarja
Stranger Things - ihana, tunteita herättävä ja paikoin jännittävä
Modern Family - helppo ja kevyt
 

Leffat
American Beauty - mielenkiintoinen ja hieno klassikkoelokuva
1922 - erikoinen, psykologinen ja synkkä
To the bone - surullinen mutta lohduttava
Limitless/Rajaton - vauhdikas ja kiinnostava
Kaikenkattava kauneus - surullinen ja kaunis huippunäyttelijöillä


Dokumentit/dokumenttisarjat
Cowspiracy - jos tämä ei saa kyseenalaistamaan lihatuotantoa niin ei sitten mikään
The People vs OJ Simpson - koukuttava ja loistavasti tehty huippudokumenttisarja
The Keepers - tunteikas ja paikoin raivostuttava tarina, joka ansaitsee tulla kuulluksi
Amanda Knox - ajatuksia herättävä dokumenttielokuva
Audrie and Daisy - hienosti tehty ja mukaansatempaava dokumentti tärkeästä aiheesta

Löytykö tästä listasta yhtään teidän suosikkianne?
Suositelkaa tekin ihmeessä jotain omia lemppareitanne kommenttiboksissa!

20.12.2017

Joulun odotusta

 
Ajattelin höpötellä pitkästä aikaa kuulumisia näin reaaliaikaisesti. Meillä on töissä vielä täysi tohina päällä ennen joulua, jolloin monet jäävät joululomalle. Itsekin otin nyt ensi viikon kokonaan vapaaksi, eli vaikka siinä vain ne kolme työpäivää olisikin ollut, tulee siitä jouluineen ja uusine vuosineen aika mukava pätkä lomaa.
 
Ensi viikolla siis lomailen, ihan tosin vain Helsingissä, mutta kuitenkin. Ja samalla kun otan joululomaa töistä, niin myös tämä blogi hiljenee ensi viikon ajaksi. :) Teen vielä yhden postauksen ennen joulua, mutta muuten sitten palaillaan ensi vuoden puolella.. Huh, tuo kuulostaa jotenkin kauhean kaukaiselta, vaikka eihän vuoteen 2018 ole enää kuin puolitoista viikkoa! :o
 
Tämä on ollut ihana viikko sillä Juuso on nyt myös Helsingissä. Hän on täällä tammikuun alkuun asti, ja se tuntuu kyllä ihan luksukselta! Ollaan käyty ostamassa joululahjoja, tehty sushia ja kateltu leffoja. Tässä ennen joulua vielä nähdään ystäviä ja tehdään töitä, mutta jouluna koittaa totaali rentoutuminen. Tänä vuonna joulumme menee niin, että vietämme aaton puoliksi Juuson ja puoliksi mun perheen kanssa, ja joulupäivän vietämme kahdestaan. Näin saamme siis sen klassisen perhejuhlan mutta myös (näin kaukosuhteessa oleville tärkeän) yhden päivän ihan kahdestaan. Uutta vuotta odotan myös jo kovasti, sillä se juhlitaan ihanalla kaveriporukallamme.
 
 
Joulufiilis on kylläkin hieman kateissa vielä. En tiedä johtuuko se tästä säästä, nimittäin täällä Helsingissä näyttää tällä hetkellä enemmän lokakuulta kuin jouluviikolta. Nyt kuitenkin loppuviikon agendalla on tehdä mahdollisimman jouluaiheisia juttuja, että päästään oikeaan vireeseen. Joululahjojen paketointia, glögiä, joululauluja... Ehkä se siitä lähtee!
 
Ensi viikon lomailulle tulee todellakin tarvetta, sillä ensinnäkin meillä on niin paljon ohjelmaa etten välttämättä edes ehtisi uhraamaan ajatustakaan blogille ja toisekseen, oon saanut töiden puolesta nyt ihan tarpeeksi olla tietokoneella. Instagramia ja ig-storya päivittelen varmasti kuitenkin ahkerasti.
 
Aivan ihanaa joulun odotusta ja itse joulua teille jo nyt! <3 Mitä joulusuunnitelmia teillä on?

19.12.2017

Vuosikatsaus 2017 - osa I

Tammikuu

Vuosi 2017 alkoi hieman kankeasti sairastaessa. Mä sitten niiiin inhoan flunssaa, sairastun siihen kylläkin harvoin mutta kun sairastun, niin se ei ole mikään parin päivän juttu vaan kestää helposti viikon tai parikin. Tammikuussa oli töitä ensimmäiset pari viikkoa, jonka jälkeen lähdettiin ihanalle lomalle Thaimaahan. Loma tuli niin tarpeeseen ja voin edelleen sanoa, että se on ollut paras loma jolla olen ollut.
 
Lempipostaukseni tammikuulta on ehdottomasti kirjoitus pihiydestä, jota lukiessa saan itseni edelleen nauramaan.. :D

Helmikuu

Helmikuu alkoi matkalta akut täyteen ladattuina oikein kivasti. Näin paljon ystäviä, oli monia aiheita juhlaan ja yhteiselle ajalle. Kun luen blogia helmikuun ajalta, on blogin kirjoitukseen ollut selvästi motivaatio kohdillaan. Helmikuussa puhuttiin ja keskusteltiin tärkeistä asioista: naisen asemasta, liikunnasta ja rahankäytöstä. Helmikuussa vietettiin ystävänpäivää Flamingossa, syötiin laskiaispullia, saunottiin Löylyssä ja tehtiin itse sushia.
 
Maaliskuu

Maaliskuussa alkoi kevään kiireet töissä. Maaliskuussa muuten herkuteltiin, sisustettiin kotia, käytiin kavereiden kanssa mökillä ja puhuttiin kiusaamisesta.

Huhtikuu

Huhtikuu oli varmaan kiireisin kuukausi mulle töissä kevään osalta. Pikku pääsiäisbreikki tulikin siihen enemmänkin kuin tarpeeseen, ja se vietettiin rauhassa Juuson kanssa mökillä. Huhtikuussa tuli vierailtua blogigaalassa, juteltua koirakuumeesta ja julkisesta terveydenhuollosta, ja mikä tärkeintä: kuulin TEISTÄ! <3 Tuo oli varmasti kuukauden lempipostaukseni, teidän kommentteja oli niin ihanaa ja parasta lukea.

Toukokuu

Toukokuu alkoi luonnollisesti vapulla, mikä vietettiinkin railakkaasti huippuporukassa. Kävin viikonlopun verran Tallinnassa, mökillä laittamassa sitä kesäkuntoon ja koiraparaatissa Kaivarissa. :D Vaikka itse sanonkin, toukokuussa oli muutama kiva postaus jossa saatiin hienoa keskutelua aikaiseksi, mm. asumisesta ja bloggaamisesta.

Kesäkuu

Kesäkuu oli jokseenkin aika tapahtumarikas kuukausi! Ensinnäkin, kirjoittelin pienestä elämänmuutoksesta, eli Juuson muutosta ulkomaille ja kaukosuhteen alusta. Kesäkuun alku oli hieman kankea, kun totuttauduin yksin asumiseen ensimmäistä kertaa elämässäni. Lähdimme siskoni kanssa viideksi päiväksi lomalle lämpimään Budapestiin ja juhannuksen vieton jälkeen kesäkuun lopussa lähdin Maltalle reiluksi viikoksi. Kesäkuun luetuin postaus oli selkeästi elämänmuutospostaus, mutta hyvänä kakkosena oli kirjoitus epäsuosituista mielipiteistäni.
 
Huh, tätä postausta on hauska mutta melko rankkaa tehdä :D On niin paljon kuvia, postauksia ja muistoja. Palaan heinä-joulukuu muistojen suhteen myöhemmin. Oikein mukavaa jouluviikon alkua kaikille!! <3

15.12.2017

Joulupaketit

Moikka! Mä en ole mikään askartelija, enkä ole koskaan loistanut missään kädentöissä. En tee joulukortteja enkä liiemmin leivo joulua varten, mutta lahjojen ostaminen ja etenkin niiden paketointi on mun lempipuuhaa. Tänä vuonna paketoin kolmella eri tyylillä: hopealla, mustalla ja vanhanaikaisella teemalla. Mä en ole mikään kuvioidun ja värikkään paperin fani, vaan tykkään enemmän tälläisistä simppeleistä paketeista.







Nyt on enää paria pakettia paketointia vaille ja muuten oon jo valmis. En malta odottaa niiden antamista, se on parasta joulussa <3 Oottekos te ostaneet ja paketoineet lahjat jo joulua varten?

11.12.2017

Seitsemän tunnustusta



- Jätän ruokaa syömättä. Tää on niin ärsyttävä piirre mussa, en vaan osaa arvioida nälkääni vaan otan usein liikaa lautaselleni. Oon esimerkiksi buffetissa ja brunssilla se typerä tyyppi, joka ottaa liikaa ja aina jättää jotain syömättä. Mun silmät on usein nälkäsemmät kuin mun vatsa..
 
- Oon usein aika tuomitseva. Tuomitsen joitakin ihmisiä ja heidän valintojaan, mutta etenkin tiettyjä yrityksiä ja tuotteita. En esim. voi sietää mitään pikavippipalveluja, verkostomarkkinointihuijareita... En ymmärrä ihmisiä, jotka vetävät päivittäin röökiä mutta valittavat jos yskittää tai rahat on loppu. Tai ihmisiä jotka tiuskivat myyjille itse ikinä sitä työtä tekemättään, haukkuvat julkista terveydenhuoltoa tai liikennettä vaikkeivät ole sitä ikinä käyttäneet jne jne... Kaikki tuollainen tietämättömyys ja omien mielipiteiden saneleminen "faktoina" on raivostuttavaa.
 
- Olen syönyt e-pillereitä kohta 10 vuotta. Aloitin ne alunperin aknen takia, ja ne onnekseni toimivat siihen loistavasti. Ne veivät myös monet muut ikävät vaivat - kuten epäsäännöllisyyden ja kivut - pois mennessään.
 
- Mä oon tänä syksynä miettinyt useampaankin otteeseen blogitaukoa ja blogin lopettamista.  Jotenkin tuntuu, että inspis, aika ja motivaatio ovat niin lopussa. Onneksi hetken mietittyä oon aina päätynyt lopputulokseen, että kirjoittelen tätä juuri sillä tahdilla ilman paineita, että jos sitä inspistä ei juuri sinä päivänä ei ole, niin blogi voi kyllä odottaa.
 
- Voin herkästi pahoin laivassa. Muusta matkapahoinvoinnista en kärsi, ainoastaan keinuminen saa aikaan huonon olon. Nimimerkillä viime Tallinnan reissulla vietin tunnin laivan vessassa...
 
- Mä en tiedä mistä tää kumpuaa, mutta koen helposti suurta myötätuntoa nuoria ja teinejä kohtaan. :D Jotenkin nuorilla on niin kovat paineet, surut, murheet, kiusaaminen, kouluun haut, joukkoon kuuluminen, suosio... Kaikkia sellaisia asioita mitkä siinä teini-iässä tuntuvat ihan kamalan valtavilta mutta joilla ei loppujen lopuksi elämässä ole oikeasti niinkään merkitystä. Tekisi välillä mennä halaamaan ja sanoa, että kaikki järjestyy!!
 
- Mun on pakko syödä 2-3 tunnin välein. Mun verensokeri tipahtaa helposti alas ja silloin mua alkaa heikottaa. Töissäkin mulla on aina välipaloja mukana. En ymmärrä, miten jotkut työkaverini saattavat syödä lounaan klo 11 ja seuraavan kerran iltaruuan vasta kotona - miten heille ei tule kamala nälkä siinä välissä! Onko siellä jotain tuollaisia superihmisiä jotka kestävät nälkää tuolla tavalla??
 
Ihanaa viikkoa! Alle 2 viikkoa jouluun... <3

8.12.2017

Viisi kysymystä läheisiltä


Jos ootte joskus miettineet, mitä mun läheiset (siskoni, äitini ja poikaystäväni) ovat minusta mieltä, niin täältä pesee.

Mikä Vilmassa on parasta?
Sisko: Vilma on luotettava, sosiaalinen ja ihana sisko. Me ollaan Vilman kanssa niin läheisiä ja kaikesta voi puhua. Vilma tietää kaiken musta, se on kuin paras kaveri!
Äiti: Vilma on herkkä, sosiaalinen, innostuva, innostava, rakastava huolehtija, määrätietoinen ja valloittavan villi!
Juuso: Vilma on älykäs, uskollinen, sinnikäs, kaunis ja huomioiva.

Mikä Vilmassa on ärsyttävintä?
Sisko: Välillä on päiviä kun Vilma vaan ärsyttää :D Ei tule mieleen mitään erityistä piirrettä mitä sillä olisi. No, ehkä se, että se jättää papereita joka paikkaan...
Äiti: Vilma on liian vaativa itseään kohtaan ja vatvoo joskus asioita liikaa. Vilma jättää leivän reunat syömättä ja jättää nenäliinoja ympäriinsä.
Juuso: Jääräpäisyys ja välillä hänen on vaikeaa myöntää olevansa väärässä. Toisaalta saatan itse olla vielä jääräpäisempi!

Mikä on kaikkein kivointa tehdä Vilman kanssa?
S: Ihan vaan oleminen, juttelu, shoppailu, matkustelu, leffojen katsominen, museoissa käyminen...
Ä: Vilman kanssa parasta on yhteiset lenkit, matkat ja shoppailu. (paitsi silloin kun Vilma on nälkäinen)
J: Olisi helpompaa vastata mitä ei olisi kivaa tehdä Vilman kanssa, sillä nautin joka hetkestä hänen kanssaan.

Mitä toivoisit Vilman tekevän enemmän?
S: Silloin kun Vilma asui ulkomailla, toivoin, että Vilma voisi tulla käymään useammin Suomessa ja voitaisiin viettää enemmän aikaa yhdessä. Nykyään kuitenkin Vilmalta löytyy aina aikaa mulle.
Ä: Mielestäni Vilma tekee asioita määrätietoisesti ja tasapainoisesti. Kuuntele sydäntä ja kehoa, silloin teet sinulle oikeita asioita!
J: En keksi tähän muuta kuin toivon, että Vilma uskaltaisi tehdä kaiken mitä ikinä uskaltaa eikä ikinä pelkäisi kokeilla jotain ainakin kerran. Toisaalta Vilma tekeekin usein jo niin, esimerkiksi Maltalla ollessamme olin ylpeä kun hän uskalsi hypätä kalliolta mereen vaikka pelotti.

Mikä teitä yhdistää?
S: Meitä yhdistää meidän vanhemmat ;) No ei, monet asiat! Ollaan kiinnostuttu tosi samoista asioista, vaikka perusluonteenpiirteiltämme ollaan tosi erilaisia. Mutta kuitenkin haaveet ja arvot meillä on samoja.
Ä: Olemme molemmat työ- ja tavoiteorientoituneita. Myös sosiaalisus, samat arvot ja asenteet sekä huumori yhdistävät meitä.
J: Päättäväisyys, kunnianhimo, hassuttelu. Olemme aina omia itsejämme. Myös ehdottomasti perheen tärkeys, mikä on etenkin Vilman kautta tullut yhdistäväksi tekijäksi.
 
Hyvää viikonloppua!

5.12.2017

Mitä pelkäät ja mitä et?

Katsoin yksi päivä MTVltä Fear Factoria ja aloin miettimään mitä itse pelkään ja mitä en. Ennen pelkäsin korkeita ja ahtaita paikkoja, mutta niistä olen päässyt jotenkin yli - vaikkakin esimerkiksi kuvat tosi korkeista ja jyrkistä paikoista saa välillä mulle huimaavan olon.
 
 
Minä pelkään...
 
- läheisen sairastumista ja menettämistä. Tää menee mulla välillä vähän överiksi ja tästä pelosta on tullut mulle jo henkisesti melko rankkaa. Siis tää on mennyt jo siihen pisteeseen, että jos mun äiti soittaa mulle enemmän kuin 2 kertaa tai Juuso ei vastaa muutamaan tuntiin, niin oon varma, että joku on kuollut tai vähintäänkin loukkaantunut. Pelkään vaan niin hirveästi, että jollekin käy jotain. Tiedostan kyllä, että turhahan sitä on tässä vaiheessa pelätä kun eihän tuollaisia asioita voi itse ennaltaehkäistä.
- pimeää. Kotona en pelkää pimeää, mutta uudessa paikassa pimeät huoneet tai pimeät nurkat voi tietyssä mielentilassa olla tosi pelottavia.
- luteita, täitä, punkkeja ja muita loiseläimiä. Siis nämä!!! Mä pelkään ihan älyttömästi kaikkia tollasia millin kokoisia pikkuötököitä jotka imee ihmisen verta, menee sun hiuksiin ja ihon alle.. Kaikki sellaiset, missä on valtava vaiva päästä eroon ja joita ei välttämättä paljaalla silmällä näe. Hyi helv****!!! Tämähän siis näyttäytyy sillä tavalla, että tasaisin väliajoin teen hiuksiini täitarkastuksia (vaikkei edes kutisisi) ja meidän kotiin ludetarkastuksia. Onhan se mielenterveydelle vähän raskasta, mutta onneksi se aina helpottaa kun tarkistuksia tehdessäni huomaan, että kaikki on ihan ok. :D
- meidän vinttiä. Meidän taloyhtiön vintillä sijaitsee siis säilytystilat, jotka on ihan siistissä kunnossa. Siellä on kuitenkin sellainen himmeä valo ja viileämpi kuin muissa tiloissa (se tila pidetään aina +14 asteessa). Se on just sellanen paikka missä meen käymään harvoin vain nopsasti hakeakseni sieltä jotain ja kipsin sieltä aina kyllä rivakasti takaisin kotiin. :D
- oksentamista. Mulla on oksentamisen pelko, mulle tulee helposti huono olo jo jonkun toisen oksentamisen näkemisestä ja ajatus omasta oksentamisesta saa mut tosi stressaantuneeksi.


en pelkää...

- omaa sairastumista tai kuolemaa. Aika hassua, että neuroottisesti pelkään, että mun läheisille sattuisi jotain, mutta omaa kuolemaa tai sairastumista en. Jotenkin en ylipäätään huolehdi itsestäni niin paljon kuin läheisistäni. Kummallista!
- väkivaltaa, murhaajia ja raiskaajia. Tottakai väkivalta itsessään on pelottavaa, mutta kaiken tuollaisen suhteen olen aina osannut ajatella, että jos se omalle kohdalleni sattuu niin eipä sitä asiaa voi etukäteen murehtia. Toki olen varovainen ihminen ja käytän maalaisjärkeä, mutta en mitenkään aktiivisesti kävele peläten tuolla iltaisin kaduilla. Siinä on kyse myös siitä, että mun oikeudentajuun ei mahdu se, että miksi mun pitäisi kävellä tuolla peloissani vaan sen takia, että joku muu on sairas tai idiootti?
- ampiaisia, hämähäkkejä, torakoita ja rottia. Vaikka nuo ylempänä mainitut pikkuöttiäiset on mun yks suurimmista peloista, niin muita ötököitä tai pieneläimiä en sitten pelkääkään.
- hammaslääkäriä, verikokeita, rokotteita. Mitkään terveydenhuoltoon liittyvät toimenpiteet eivät pelota mua, onneksi.
- lentämistä tai muuta matkustamista. Mä joskus jännitin vielä lentämistä, mutta nyt kun sitä tekee useita kertoja vuodessa, niin ei se oikeastaan herätä enää sen suurempia tunteita.
 
Mitä te pelkäätte? Mitä taas ette? Löytyykö teiltä samoja hölmöjä pelkoja kuin multa?
 

1.12.2017

Yökukkujasta aamuvirkuksi

Tuossa pari vuotta sitten opiskelija-arkea eläessäni en olisi varmaan koskaan uskonut, että musta voisi tulla se tyyppi, joka menee mielellään aikaisin nukkumaan. On aika uskomatonta ajatella, että opiskellessani oli ihan normaalia arkea, että menin nukkumaan 01-02 aikaan yöllä ja luennot alkoivat 10-12 aikoihin. Työelämään siirryttyä oli pakko totuttautua toimistyöaikoihin ja iltaisin mennä suosiolla sänkyyn paljon aiempaa aikaisemmin.
 
Pienen alkukankeuden jälkeen kumman nopeasti se pää ja keho tottuu uuteen rytmiin. Mulla on joustava työaika, eli voin mennä töihin 6.30 alkaen koska vaan ja oikeastaan jo nyt yli puolentoista vuoden ajan olen suosinut sitä, että aloitan työt mahdollisimman aikaisin (klo 7-7.30), jotta pääsen myös lähtemään töistä hyvissä ajoin. Useimmiten jos menen töihin seiskaan, voin hyvillä mielin lähteä töistä jo kolmelta tai hieman ennen. Se on ihan mahtavaa - silloin tuntuu, että on kokonainen päivä vielä aikaa tehdä kaikkea muuta! (okei, toki omalla alallani on usein myös ylitöitä) Viikonloppuisin tulee toki valvottua ja nukuttua hieman pidempään - vaikka ensimmäisen kerran herään aina klo 7 aikaan - mutta saan onneksi aina vähän torkuttua vielä sen jälkeen. Tällainen rutiininomainen päivärytmi sopii mulle todella hyvin, unenlaatu ja virkeystaso on paljon parempaa.


Paljon kuulee sitä, että moni toivoisi oman sisäisen kellonsa siirtyvän yöeläjästä aamuvirkuksi. Tässä omia vinkkejäni:

Kaikki lähtee ajattelusta. Jos sulla on hyvä syy herätä aikaisemmin, on helpompi motivoida itsensä menemään myös aikaisin nukkumaan. Hyvä syy voi olla vaikkapa niin kuin mulla, eli aikaisemmin töistä pääseminen, jumppa aamulla, rauhallisempi aamu... Mulla ainakin aikaisin herääminen saa mulle aikaan tosi aktiivisen ja reippaan fiiliksen, mikä kestää koko päivän.
Monilla varmaan se isoin ongelma ei olekaan motivaation puutos, vaan se, ettei illalla saa tarpeeksi aikaisin unta. Liikunta väsyttää, mutta älä liiku liian lähellä nukkumaan menoa. Rauhoitu jo pari tuntia ennen nukkumaan menoa: älä liiku tai syö raskaasti myöhään illalla. Itse yleensä käyn iltasella yleensä suihkussa, syön jotain kevyttä, pakkaan seuraavan päivän kamat valmiiksi ja luen jotain.
Makuuhuoneeni on todella pelkistetty. Tää voi olla vaan mun oma ongelmani, mutta itseäni häiritsee ihan hirveästi nukkua paikassa, mikä on täynnä tavaraa ja sekainen. Meidän makkarissa ei ole muuta kuin sänky ja vaatekaapit. En halunnutkaan sinne mitään yöpöytiä tai hyllyjä, jotka täyttyisivät sitten tavaroista ja kaikesta turhasta. Myöskään telkkaria en ikinä halua hankkia makkariini.
Alussa päivärytmiään muuttaessa voi aamuisin olla ihan kauhea väsymys. Tähän voin sanoa vain, että kärsivällisyyttä. Keho tottuu ja se helpottaa kyllä! Monia mun ystäviä on auttanut lempeämpään heräämiseen kirkasvalolamppu, joitakin auttaa tieto hyvästä aamupalasta tai lämpimästä suihkusta. Mua itseäni auttaa se, että oon edellisenä iltana tehnyt kaikki mahdolliset toimenpiteet helpottaakseni aamua. Pakkaan laukkuni valmiiksi, valmistelen aamupalan ja valitsen vaatteet jo illalla. Näin mulle jää mahdollisimman vähän tekemistä aamuun.
 
Semmosia mietteitä tällä kertaa. Oletteko te enemmän aamu- vai iltaihmisiä? :)

27.11.2017

Minä ja alkoholi

 
Aloittaessani uuden työn, täytyi mun käydä terveystarkastuksessa (eli ns. työhöntulotarkastuksessa). Hoitaja kyseli siinä muutamia rutiinikysymyksiä: kuinka usein urheilet, poltatko, kuinka paljon nukut yössä.. Kuinka usein juot alkoholia? Tämän kysymyksen kohdalla pysähdyin miettimään.
 
Tiedän oikein hyvin, ettei mulla ole mitään alkoholiongelmaa. En pidä monestakaan alkoholijuomasta ja juon itseni humalaan todella harvoin. Kuitenkin, myönnettävähän se on, että kysyttäessä kuinka usein juon alkoholiannoksen, joutuu vähän miettiä. Todella usein ystävien näkemiseen liittyy tavalla tai toisella alkoholi. Näen ystäviäni tosi usein aftereillä, dinnereillä, teemme itse ruokaa, juhlimme synttäreitä, ties mitä kissanristiäisiä.. Toki näiden aftereiden ja illallisten alkoholiannokset ovat sitä yhden, max kahden luokkaa, mutta mitäs sitten jos niitä on muutama kerta viikossa?
 
Juuri tuolla viikolla, kun terveystarkastus oli, hoitaja pyysi kertomaan esimerkkinä edellisen viikon alkoholiannokset. Aloin miettiä: tiistaina olin ystäväni kanssa aftereillä (1 juoma), torstaina olin seminaarissa jonka jälkeen oli asiaankuuluva cocktail-tilaisuus (2 juomaa), perjantaina ystävän kanssa syömässä (2 viinilasillista) ja sunnuntaina brunssi kuohari-lasilla. Mä itse järkytyin, kun listasin noita kertoja, mutta onneksi hoitaja hymyillen toppuutteli. En ollut juonut lainkaan humalahakuisesti, vaan enemmänkin seurustelumielessä. Toki hän kuitenkin sanoi, ettei tietenkään voi suositella alkoholia, vaan täytyisi se hänen mukaansa pitää ihan yleisen terveyskäsityksenkin mukaan minimissään.
 
Tiedostan kyllä, että esimerkiksi eteläeurooppalaisittain juodaan helposti punaviinilasi jos toinenkin päivittäin, ja me jotkut pohjoismaalaiset saatetaan olla jopa vähän liiankin tietoisia ja varovaisia. Kuitenkin tämä oli sellainen asia, johon haluan itse kiinnittää entistä enemmän huomiota. Jokaiseen ystävän näkemiseen ei tarvitse aina yhdistää sitä viinilasillista...
 
Mikä teidän suhtautuminen on alkoholiin? Kuinka usein teidän tulee juotua alkoholia esimerkiksi viikossa tai kuukaudessa?

21.11.2017

Ostoksia

Kuvailin pitkästä aikaa uusia juttuja tänne blogiin. Nykyään tulee shoppailtua paljon harvemmin kuin ennen, mutta nyt viime aikoina oon löytänyt muutamia kivoja juttuja.


^ Tämä ihana vaaleanpunainen pehmeä liivi löytyi viime viikonloppuna Tallinnan reissulta Stradivariuksesta. Toi on niin ihana ja lämmittävä päällä. Muistaakseni maksoi jotain alle 30 euroa.

^ Suloiset, pörröiset villasukat H&Mstä, muistaakseni 7-10 euroa.


^ Tää oli Tallinnan reissun ehkä paras ostos: pehmeä kantinen viikkokalenteri Stradivariuksesta, 10€. Oon yrittänyt etsiä tuollaista vihkoa, mihin saisi suunniteltua viikot kätevästi ja kirjoiteltua asioita muistiin.

^ Lämmin oversized neule Gina Tricotista, ihana sähkönsininen väri!

^ Favoran meikinpuhdistusvaahto on ihan täydellinen talveen, putsaa tehokkaasti
muttei kuivata. Ostin tämän apteekista, muistaakseni 12 eurolla.
^ Ihana kietaisumallinen kukkamekko Gina Tricotista, 25€.
^ Söpö kynttiläsetti Ikeasta.

Mitä olette mieltä mun löydöistä? Ootteko itse shoppailleet viime aikoina?

17.11.2017

Mikä sulle on työssä tärkeää?

Oon täällä varmaan muutamaankin otteeseen ilmaissut, että työ ja ura on mulle tärkeitä asioita. Mutta mikä siinä työssä on tärkeää? Mikä tekee hyvän työpaikan?
 
Kun vaihdoin työpaikkaani tuossa muutama viikko takaperin, oli nämä kysymyksiä, mitkä esitettiin mulle haastattelussa. Haastattelutilanteessa ei tietenkään pysty aina antamaan sitä pitkään ja hartaasti mietittyä vastausta, mutta nyt oon miettinyt tätä kysymystä paremmin.
 
 
Miksi työ on toisille tärkeämpää kuin toisille? Jollekin työ on koko elämäntehtävä ja jollekin se on vain se pakkopulla, jota nyt täytyy tehdä saadakseen rahaa. Kumpikaan ei varmaankaan ole hyvä vaihtoehto. Jos työ on elämäsi ainoa tarkoitus, on se paljon pois kaikesta muusta. Ja jos työ on sulle vain vastenmielistä pakollista puurtamista, on aika surullista, että niin osa elämästäsi menee tehden jotain epämieluista.
 
Seuraavaksi listaan asioita, mitä voidaan pitää tärkeinä tekijöinä työssä ja työpaikassa. Jos saisit valita näistä kaikista vain 3 vaihtoehtoa, mitkä ottaisit? Mitä priorisoit? Alla myös mun vastaukseni.
 
a) hyvät työajat (työ- ja vapaa-ajan suhde kunnossa, riittävästi aikaa muulle elämälle)
b) etenemismahdollisuudet (organisaation sisällä)
c) palkka
d) nimike (hyvä/hieno nimike)
e) työn merkityksellisyys ja vaikuttavuus (esim. toisiin ihmisiin ja yhteiskuntaan, yhteiseen hyvään)
f) hyvä pomo
g) työn haastavuus (uusien asioiden oppiminen, oma kehitys)
h) hyvä työympäristö, toimivat työvälineet
i) hyvämaineinen ja menestynyt työantaja (esim. yritys tai muu organisaatio)
j) hyvä työporukka ja ilmapiiri
 
Voisin sanoa, että kaikkien näiden kohtien (a-j) toteutuessa kyseessä olisi aikalailla täydellinen työpaikka. On tosi haastavaa valita noista yllä mainituista vain 3, mutta omat valintani ovat: g) työn haastavuus, e) työn merkityksellisyys ja vaikuttavuus ja a) hyvät työajat. Toki hienoahan on, jos on hyvä pomo ja hyvä palkka, mutta itselleni kaikkein tärkeintä on, että pidän itse siitä työstä jota teen ja ettei se kuitenkaan vie koko elämääni. Omalla alallani olisi mahdollisuus kyllä tehdä hommia kellon ympäri isolla palkalla. Sitä polkua en ole kuitenkaan valinnut.
 
Toivon, että saataisiin (taas kerran<3) hyvää keskustelua aikaan tonne kommenttiboksin puolelle. Mitkä kolme tekijää te valitsette tärkeimmiksi hyvän työpaikan suhteen, ja miksi?
 
Instagram ja Snapchat: kissesvilma
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...