29.5.2017

Pitkä viikonloppu








Otin tuon viime viikon helatorstain seuraavan päivän eli perjantain vapaaksi, ja sain ihanan neljän päivän viikonlopun taas pitkästä aikaa. Tuli kyllä tarpeeseen ja sain vähän maisemanvaihdosta, kun pitkä viikonloppu vietettiin osaksi mökillämme sekä osaksi Helsingissä kauniista säästä nauttien. Saatiin mökillä tosi paljon aikaiseksi kun laitettiin sitä kesäkuntoon ja tuli oikein sellainen aikaansaava fiilis. Mun työ kun on sellaista tietokoneen parissa kyyristelyä, että on välillä kiva päästä "ihan oikeisiin" hommiin ja nähdä se oma käden jälki samantien. Sunnuntaina oli ihana päivä, kun olimme siskoni kanssa Kaivarissa piknikillä ja katsomassa koiraparaatia eli Puppy Paradea. :D Kyllä sai taas nauraa omalle koirarakkaudelleen, kun siellä sitä kyykittiin mahdollisimman monta koiraa paijaten.

Tuntuu, että toi viikonloppu meni tosi nopeesti. Toisaalta se nollasi kivasti mutta toisaalta nyt en enää malttaisi yhtään odottaa kesälomia. Lomasuunnittelmat on edelleen melko auki, mutta katsotaan mitä keksin. Ja vaikken keksisikään, niin välillä on hyvä lomailla ihan vain kotikaupungissaan rentoutuen.

Oikein kivaa viikon alkua teille! <3

24.5.2017

Saanko rahaa bloggaamisesta ja haluaisinko tehdä tätä työkseni?







Ystäväni kertoi lukeneensa juuri muutaman uusimman postaukseni ja juteltiin hetki blogistani. Hän kysyi, saanko rahaa bloggaamisesta. Saan, mutta todella vähän, en missään nimessä sen vertaa, että sillä pystyisi ketään elättämään. Niin kuin olette varmaankin huomanneet, yhteistyöpostauksia näkyy blogissani erittäin harvoin, viimeksi taisi olla viime syyskuussa. Yhteistyöehdotuksia saa varmasti jokainen bloggaaja useita kertoja viikossa, mutta olen äärettömän tarkka mihin lähden mukaan. Mua ei yksinkertaisesti kiinnosta hehkuttaa täällä jotain kasvonaamiota tai uutta leipää euronkuvat silmissä. Oon aina yrittänyt pitää bloggaamisen sellaisena mitä se oli alussa, harrastuksena jota tehdään sen takia, että se on kivaa.

Mä en tiedä kuinka hyvä diili tää on teille, sillä koska bloggaaminen on mulle harrastus eikä mun tulot riipu tästä, tulee postauksia välillä harvemmin eikä ne varmasti ole ainakaan visuaalisesti yhtä laadukkaita kuin monilla ammattibloggaajilla. Toki tämä on asia mikä mua harmittaa silloin tällöin. Puolustaudun kuitenkin aikaavievällä työlläni sekä sillä, että kun näette multa uuden postauksen, ainakin tiedätte sen olevan tehty siksi, että mä haluan kirjoittaa teille, eikä siksi että mun täytyy.

Ystäväni kysyi myös, että haluaisinko tehdä bloggaamista työkseni. Varmaankin yllä olevasta pohdinnasta voitte päätellä, että en. Bloggaaminen on niin ihanaa ja ehdottomasti mun lempiharrastus, mutta veikkaan, että työksi tämän tekeminen veisi sen ilon hommasta nopeasti. Mun mielestä olisi aika ikävää, että mun työ ja palkka riippuisi siitä, että blogi pysyisi suosittuna. Se tarkoittaisi myös sitä, että joutuisin kirjoittelemaan niistä naamioista ja hammastahnoista jotta pitäisin itseni leivässä. Ja no, miten sanoisin tämän, mä en ole valmistunut Lontoon yliopistosta oikeustieteen maisteriksi siksi että voisin kirjoitella blogia kotona päivät pitkät :D Kaikella kunnioituksella, vaikka ammattibloggaamiseen liittyvä kaikki se oman toiminimen tai yrityksen pyörittäminen teettääkin paljon hommaa, ei se itse blogin kirjoittaminen mitään ydinfysiikkaa ole. Mä tarvitsen haastavan työn, jonka jälkeen voin keskittyä kevyempiin harrastuksiin. Bloggaaminen ammattina toimii mielestäni hyvin niille, joilla on haaveissa ura markkinoinnin, viestinnän tai vaikuttamisen parissa. Näillä aloilla bloggaaminen nähdään varmasti ihan loistavana cv-merkintänä.

On mahtavaa, että Suomessakin tietyt ihmiset pystyvät elättämään itsensä työllä, joka alkoi rakkaana harrastuksena. Bloggaaminen ei kuitenkaan sovi kaikille kokopäivätyöksi, ja itse lukeudun tähän ryhmään.

Jos itse bloggaat, haluaisitko tai pystyisitkö tehdä sitä työksesi?
Jos taas et, mitä olet mieltä bloggaamisesta työnä? :)

19.5.2017

5 ammattia joihin en sopisi ja 5 ammattia joita voisin tehdä





Maailma on pullollaan erilaisia ammatteja ja meillä kaikilla on varmasti ne työt mitä ihailemme ja ihmettelemme. Tässä postauksessa luettelen ja perustelen viisi ammattia, joita en voisi tehdä ja viisi ammattia joita taas voisin.


AMMATIT, JOIHIN MINUSTA EI OLISI
- lastenhoitaja. Vierastan lapsia, varsinkin sellaisia alle taapero-ikäisiä. Pidän pieniä lapsia usein enemmänkin ärsyttävinä kuin söpöinä, eikä mulla ole sellaista luontaista hoivaviettiä.
- rahankerääjä/puhelinliittymien kauppaaja kadulla. Mä olen todella huono lähestymään tuntemattomia ihmisiä ja tyrkyttämään asioita, mitä he eivät välttämättä tarvitse. Arvostan kyllä niitä hyväntekeväisyys-rahankerääjiä, mutta musta ei vaan olisi siihen työhön. Kokisin jatkuvasti, että häiritsen ja ärsytän ihmisiä.
- baarimikko. Asiakaskunta koostuu känniläisistä, usein huonokäytöksistä ja vaikeista ihmisistä. Musa pauhaa ja yötyö, ei tarvitse varmaan sen enempää selittää...
- kapteeni/laivatyöntekijä. Mä kärsin nykyään helposti matkapahoinvoinnista nimenomaan (ja ainoastaan) laivassa, eli joutua olemaan laivalla harva se päivä ei ole ihan mun juttu.
- fitnesskisaaja. Jos elämä pyörisi pelkän treenaamisen ja tietyllä tavalla syömisen ympärillä, kuulostaisi se mun korvaan aika ilottomalta ja tylsältä. Olen nautiskelija ja tykkään mennä fiilis-pohjalla, enkä haluaisi pakottaa itseäni salille niinä päivinä kun ei huvita. 


AMMATIT JOITA VOISIN TEHDÄ
- psykologi. Ammatti, josta olen haaveillutkin. Olen aina ollut erittäin kiinnostunut psykologiasta, kirjoitin siitä aikoinaan lukioni parhaat pisteet yo-kokeissa. Olen miettinyt, että joskus vielä jos elämä antaa myöden menen sitä opiskelemaan. Nyt psykologian opiskelu on ollut enemmänkin sellaista itsenäistä omalla vapaa-ajalla.
- lääkäri. Lääkäri on toinen, jonka ammattia ihailen ja olisin varmaan sinne puolelle hakenutkin opiskelemaan, jos mulla yhtään olisi siihen kapasiteettia.
- poliisi/tutkija. Poliisi on mun vanha unelma-ammattini lapsuudesta. Olen kokemukseta huomannut, että pystyn tiukan paikan tullen pysymään yllättävän rauhallisena enkä järkyty mistään väkivallasta tai rikoksista ylipäätään. Tutkijalla tarkoitan esimerkiksi huumeainerikostutkijan tai väkivaltarikostutkijan työtä, jotka olisivat todella mielenkiintoisia ja niissäkin vaadittaisiin sellaista kylmähermoisuutta, mitä monet ovat sanoneet multa löytyvän.
- valokuvaaja. Musta olisi niin hienoa olla taitava ammattivalokuvaaja. Pitäisin paljon enemmän valokuvaajan työstä kuin esimerkiksi mallina olemisesta.
- opettaja. Tämä ehdotus tuli siskoltani kun en meinannut keksiä viimeistä ammattia. Mun mielestä voisi olla mielenkiintoista toimia esimerkiksi jonkun amk:n maikkana. Olisi hienoa keksiä erilaisia tapoja opettaa, keksiä ryhmätöitä, päästää ihmiset kehittämään ja innovoimaan...


No, mitäs sanotte? Mitkä on sellaisia ammatteja mitä te voisitte tehdä ja mitkä taas eivät kiinnosta?

17.5.2017

New favourite outfit

Vierailinpa tuossa BikBokissa. Tykkään tosi paljon suurimmasta osasta heidän vaatteistaan, vaikka välillä siellä shoppaillessani tunnen olevani ainoa yli 20-vuotias. :D Jokatapauksessa oon niin innoissani tämän kevään trendeistä ja vaatekauppojen valikoimista: on röyhelöä, pehmeitä sävyjä, farkkua, leveät lahkeet, korkeat vyötäröt, raidat, pitsi... Koko alkukevään tiesin haluavani leveälahkeiset housut, mutten halunnut kuitenkaan esimerkiksi mitään tiukkoja farkkuja missä olisi leveä lahje - en ole ihan niin rohkea ja trendikäs kuitenkaan.





Harvoin tulee vastaan sellaisia ihastusta ensi silmäyksellä -vaatteita, mutta pyrin nykyään siihen, että ostan vain niitä. Nämä kuvissa näkyvät valkoiset housut olivat ulkonäöltään sekä mukavuudeltaan juuri sellaiset. Normaali crop-toppikin oli ostoslistalla ja tämä punainen sopi mielestäni housujen kanssa kivasti yhteen.





Mitä mieltä olette? Minkälaisia ostoksia te olette viime aikoina tehneet?
(ja.. PS.. Kiinnostaako teitä ostosten esittelyt ollenkaan?)

12.5.2017

Maalle vai kaupunkiin?


Oletko maaseutu- vai kaupunki-ihmisiä? Missä koet olosi kotoisimmaksi ja mikä sopii parhaiten elämäntyyliisi? Asutko tällä hetkellä maaseudulla, lähiössä, kaupungissa vai kenties ihan kaupungin keskustassa?

Mä olen asunut elämäni aikana muutamassa eri paikassa Pohjois-Helsingissä, Tallinnan keskustassa, Lontoon keskustassa ja nyt asun Helsingin keskustassa. Tästä voi varmaankin tehdä jonkinnäköistä päättelyketjua siitä missä viihdyn. Suomessa asuessani olen aina asunut vain Helsingissä, mikä on jollain tavalla ehkä hieman tylsää. Toisaalta mahdollisuuksia tekemiseen ja harrastamiseen on ollut paljon, mutta perspektiivi muihin kaupunkeihin on jäänyt valitettavan niukaksi. Olen niin tottunut kaupungissa asumiseen, että maalle muutto tuntuu tosi kaukaiselta. Tämän tottumiskysymyksen lisäksi en voisi oman alani töitä maalla tehdä.


Olen asunut nyt yli vuoden Helsingissä ihan keskustassa ja oon tykännyt ihan super paljon, tää vaan sopii tämän hetkiseen tilanteeseeni niin hyvin. Ensinnäkin työpaikkani on keskustassa, ja varsinkin näin keväällä kun on tullut tehtyä pidempiä päiviä, on kiva, että kotiin pääsee vartissa. Näen paljon kavereita ja heidän kanssaan on helppoa nähdä muutaman minuutin kävelymatkan päässä kahvilla tai ravintoloissa, ja on kiva päästä shoppailemaankin ja leffaan helposti. En ole innokas autoilija ja nautin siitä kun voin kävellä paikasta toiseen tai käyttää julkisia helposti. Asuntomme ei ole iso, mutta näin kahden hengen "perheenä" tilaa ei tarvitse yhtään sen enempää eikä mulla ole edes koiraa jota tulisi roudata vähän vihreämmille alueille lenkeille. Oon myös huomannut, että oon jotenkin levollinen kaupungissa. Kotona yksin ollessa ei ole umpihiljaista ja heti kadulle hypätessä tulee vastaan joku ihminen. Mua huojentaa se, että jos ahdistaa, voi muutamassa minuutissa päästä ihmisten ilmoille tai tekemään jotain. Ymmärrän kuitenkin, että tää seikka saattaa ahdistaa jotain, moniakin.




Kaupungissakin voi asua ilman että asuu keskustassa. Usein se on taloudellisestikin järkevämpää ja sopii hyvin useiden elämäntyyliin. Onhan keskustassa asumisessa omat huonot puolensa. Monelle ihmismäärä ja jatkuva meno saattaa olla inhottavaa. Autoilijalle keskusta saattaa olla tietyillä alueilla hankala. Keskusta on haastava myös lapsiperheille ja koiran omistajille. Ja niin, onhan sekin tunnettu fakta, että keskusta vaan usein on paljon kalliimpi asua kuin vaikka 5 kilometriä poispäin. Joskus hintaerot ovat jopa järkyttävät. Meillä on onnekas tilanne siitä, että saimme asunnon, joka on todella kohtuullisen hintainen muihin saman alueen asuntoihin. Silti säästää voisi, jos muuttaisi vähän kauemmas. Se riippuu ihan siitä, mistä haluaa maksaa. Kysymys kuuluukin: maksatko mieluummin neliöistä ja asut kauempana vai maksatko sijainnista ja asut tiiviimmin? Itselleni pienemmät neliöt hyvällä sijainnilla sopii parhaiten tähän elämäntilanteeseen. Loppuelämääni en keskustassa voisi kuitenkaan kuvitella viettäväni.

Miten te asutte? Mitä olette mieltä esimerkiksi asumisesta maalla tai keskustan ytimessä?
Mikä sopii teille parhaiten ja miksi?



8.5.2017

Mitä kaipaan Tallinnasta








Viikonloppuna tuli vierailtua Tallinnassa. Syötiin hyvin, käytiin drinkeillä, shoppailtiin vähän ja kierreltiin lempparipaikoissa. Tuli mietittyä, että mitä Tallinnasta kaipaa ja mitä taas ei niinkään.

Te jotka ootte seuranneet blogiani yhtään paria vuotta pidempään, tiedätte hyvin, että oon asunut muutaman vuoden Tallinnassa. Tallinna on aivan ihana paikka ja on muutama juttu, mitä kaipaan sieltä..

 ♥ Se hintataso. Ah! Asuminen ja ruoka on niin edullista.
 Hierontaa, kampaamoita ja kauneushoitoloita joka korttelissa edullisesti.
  Ihania ravintoloita, ja vaihtoehtoja on paljon. Lempiravintolani Sushi Plaza löytyy Narvan tieltä, parin minuutin kävelymatkan päästä Viru-keskuksesta. Sushi on siellä joka kerta taivaallista, parempaa kuin missään missä olen ikinä sushia syönyt.
 ♥ Vanha kaupunki, sen tunnelma ja kaunis arkkitehtuuri.
 ♥ Ilmainen joukkoliikenne ja halvat taksit.

Puhuttiin Tallinnassa kiertäessämme, että ideaali tilannehan olisi Suomen palkkataso ja Viron hinnat, hahah. Tallinnassa ja Virossa ylipäätään on jotenkin niin ihana ja helppo tunnelma, ja suosittelen kyllä tekemään kesäisen reissun Tallinnaan tai vaikkapa Pärnuun johonkin upeaan kylpylähotelliin.

Tallinnan aikoja muistelen kyllä lämmöllä mutten kaipaa ajanjaksoa takaisin. Olen tyytyväisempi työtä tehdessäni kuin opiskellessani ja jollain tavalla koen, että sen muutaman vuoden aikana Tallinna tuli niinsanotusti nähtyä. Sinne muuttavien ja siellä asuvien valintaa en kuitenkaan ollenkaan ihmettele, Tallinna on nimittäin aivan ihana paikka ja olen niin onnellinen, että sain asua siellä.

Aurinkoista viikkoa teille! <3

3.5.2017

Käyttökokemus: L'Oréal Colorista Spray

Miten teidän vappu meni? Mulla on aika harvoin ollut näin työelämään siirtymisen jälkeen mitään bileputkia, vaikka usein viikonlopuille sattuu tulemaankin vaikka mitä kivoja menoja ja bailuja. Nyt tuo vapun kolmen päivän putki vaati hieman veronsa, ja musta tuntuukin, että oon edelleen ihan poikki tuosta viikonlopusta.


No jokatapauksessa oli huippu vappu, ja sen kunniaksi päätin suihkia L'orealin Colorista spraylla vähän pinkkiä hiuksiin. Olisin halunnut ostaa ihan sen kevytvärin, mutta valitettavasti tiistana piti olla taas töissä vakavana palavereissa edustuskunnossa, joten tämä poispestävä spray passasi hyvin. Tulihan tuosta pinkistä kivaa pientä lisää lookkiin, mutta valitettavasti pitkille ja melko runsaille hiuksille tuo pieni pullo ei riitä kyllä yhtään mihinkään. Latvoihin sain haluamani tuloksen, mutta koko päähän olisi tarvinnut varmaan jo viisi pulloa. :D Helppohan tuo oli kuitenkin käyttää ja vielä helpompi pestä pois.



Miten teidän vappu meni?

PS. Tämä postaus ei ollut yhteistyö.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...