8.8.2017

Kuuntelemisen sietämätön vaikeus



Ihmissuhteissa tasapuolisuus on mielestäni luottamuksen jälkeen tärkeintä. Molemmat osoittavat välittämistä, molemmat ottavat yhteyttä, molemmat ovat avoimia ja molemmat kuuntelevat. Näissä neljässä asiassa esiintyy monissa ihmissuhteissa valtavasti epätasapuolisuutta. Aina se toinen pyytää näkemään, vain toinen kertoo välittävänsä ja vain toinen kertoo asioistaan. On todella rankkaa yrittää olla ystävä ihmisen kanssa, jonka eteen tekee paljon saamatta samaa takaisin.

Yksi vaikea juttu on kuunteleminen. Enkä tarkoita sitä, että on hiljaa kun toinen puhuu, vaan sitä, että ihan siis oikeasti kuuntelee ja paneutuu toisen asiaan ja tunteisiin. Ei niin, että miettii jatkuvasti, että mitä fiksua voisi nyt sanoa omaa egoa pönkittääkseen tai miten saisi ratkaistua asian nopeasti jotta voi siirtyä seuraavaan aiheeseen. Useimmiten ihminen vain tarvitsee sitä, että joku kuuntelee - ei vain kuule - kysyy, miettii ja pohtii asiaa yhdessä. Se ihan oikea kuunteleminen voi olla välillä todella haastavaa. Tuntuuko teistäkin, että joskus on  hetkiä kun tuntuu vaikealta keskittyä ja ajatukset lähtee laukkaamaan - vaikka mikä voisi olla sillä hetkellä tärkeämpää kuin oman ystävän asia?

Meistä monet tunnistavat varmasti olleensa myös tilanteessa, missä on juuri ollut näkemässä jotain ystäväänsä, ja tajuaa, että mehän puhuttiin koko aika vain hänen asioistaan. Tätä ei välttämättä huomaa juuri siinä hetkessä, koska on itse kiinnostunut kaverin asioista mutta sitten myöhemmin sitä huomaa, että hän ei tainnutkaan kysyä yhtäkään kysymystä multa. Tää toistuu usein juuri tiettyjen tyyppien kanssa. Toisaalta kukaan meistä ei ole täydellinen ja meissä kaikissa on omat huonot puolemme. Tää on kuitenkin asia mitä itseäni häiritsee ja siksi pyrin itse antamaan myös toisen asioille huomion.

On siis todellakin ihmisiä, jotka oikeasti kuuntelevat ja ihmisiä, jotka vain odottavat että pääsevät itse puhumaan. Ylhäällä kuvassa vierelläni on tyttöset, jotka ovat olleet parhaita ystäviäni ala-asteelta asti. He todella taitavat juuri tuon aidon kuuntelemisen kuin myös puhumisen taidon. <3

Mitä ajatuksia tää aihe teissä herättää? Nyt saa puhua, mä kuuntelen.. Heheh ;)

10 kommenttia:

  1. Anonyymi8/8/17 14:51

    Tosi hyvä teksti! Mulla on kaikki ystävät puheliaampia kuin mä, mutta silti useimmat kuitenkin aina kyselevät kuulumisia vaikka tietävät etten mikään papupata ole.. Arvostan kyllä ihmisiä jotka jaksavat aina olla kiinnostuneita toisista ja ite pyrin samaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Se on ihan totta, se on tärkeä piirre ihmisessä! <3

      Poista
  2. Anonyymi8/8/17 15:13

    Vähän liikaakin samanlaisia kokemuksia... onneksi tollaset kaverit jotka pälättää vaan omia asioitaan oon jättäny jo taakseni ja nyt vaan tilalla enää ne parhaat kamut(:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nehän niitä oikeasti parhaita ystäviä onkin jotka ovat kiinnostuneita myös ystäviensä asioista! :)

      Poista
  3. Anonyymi8/8/17 15:45

    Nää sun mielipidepostaukset on parhaita! ❤️

    VastaaPoista
  4. Anonyymi8/8/17 20:52

    "On siis todellakin ihmisiä, jotka oikeasti kuuntelevat ja ihmisiä, jotka vain odottavat että pääsevät itse puhumaan." << niin hyvin sanottu!! Se on nii kiva kun kirjotat usein ystävyydestä ja parisuhteesta. Vaikutat nii ihanalta ihmiseltä ja ystävältä!<3

    VastaaPoista
  5. Anonyymi9/8/17 20:35

    jepjep kuulostaa tutulta.. Munkin yksi kaveri aina puhuu omista asioistaan, mikä on kiva asia, siihen asti kun huomaa että on mennyt pari tuntia ja taaskaan toista ei kiinnosta mun kuulumiset. Sellaista kaveria ei vaan jaksa kauhean usein nähdä, ainakaan kahdestaan. Hyvä kirjotus taas <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmm, toi on kyllä niin harmillista! Pitäisi varmaan vain rohkaistua ja sanoa suoraan, että hei mäkin haluan kertoa jotain. Kiitos paljon! <3

      Poista

I'M HAPPY TO HEAR YOUR COMMENTS!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...