28.8.2017

Mielipide: Teiniäitiys



Vähän aikaa sitten kun kyselin postaustoiveita, niin eräs lukija antoi hyvän aihe-ehdotuksen: teiniäitiys. Kiitos tästä vinkistä!<3 Toivon, että tämä postaus inspiroi keskusteluun tuolla kommenttiboksin puolella!

Miten te määrittelette teiniäidin? Itse ajattelen, että alle 18-vuotias on teini ja tällöin esimerkiksi 14-17 –vuotiaana lapsen saava on teiniäiti. Teinivanhemmuus on sinänsä vaikea aihe, koska siitä on hankala tehdä yleistyksiä. Se mikä sopii jollekin, ei sovi toiselle. On myös totta, että ihmiset kypsyvät eri tahtiin ja se ikä missä toinen on vielä ihan lapsi on toinen jo vastuuntuntoinen nuori matkalla aikuisuuteen.

Teiniäitejä miettiessäni tulee väkisinkin ajateltua, että miten he pystyvät siihen. Nuoruus on muutenkin valtavaa hormonien myrskyä, vartalon ja mielen kehittymistä, draamaa ja paineita. Ei varmasti ole helppoa, kun siihen saa vielä vauvan rinnalleen. Tukiverkostosta on varmasti apua jos sellainen löytyy. Entä mitä tapahtuu koulunkäynnille? Suomessahan on oppivelvollisuus peruskoulun osalta, eli jos lapsen saa kesken yläasteen, niin käykö nuori koulun loppuun sitten myöhemmin vauvan saatuaan?

Itsehän en ole äiti, mutta voin vain kuvitella, miten koville raskaus ja synnytys vievät kehon – puhumattakaan tilanteista, jossa keho ei ole vielä täysin kehittynyt. Toisaalta mietin, että kroppahan ottaa vastaan niin paljon kuin sen on tarkoitus ottaa. Väkisinkin kuitenkin olen sitä mieltä, että raskaus on esimerkiksi 15-vuotiaan keholle ja mielelle liikaa.

Kun mietin itseäni alaikäisenä, mua jopa kauhistuttaa ajatus siitä, että olisin silloin tullut äidiksi. Hyvä kun muistin laittaa takin päälle talvella ja elelin ihan huolettomasti päivä kerrallaan. Kun juuri ja juuri pystyi pitämään itsestään huolta, niin miten olisin siinä ohella pitänyt toisen elävän olennon hengissä? Nykyään oon tosi onnellinen siitä, että sain olla oikeasti lapsi todella pitkään. Vielä teini-ikäisenä leikin keppihevosilla ja suurimmat huolenaiheet pyörivät suurinpiirtein pistokokeissa ja synttärilahjoissa.

Nyt olen 25-vuotias enkä vieläkään koe itseäni valmiiksi tulemaan äidiksi. Toki kroppa ja mieli antaisivat sille varmasti suuremmat edellytykset kuin teininä, mutta haluan antaa itselleni reilusti aikaa kypsyä ajatukseen ja elää vielä vain itselleni. Varmaan juuri tämän takia musta on outoa ajatella, miten joku voi kokea olevansa valmis äidiksi esimerkiksi 16-vuotiaana. Onko se niin, että äitiyteen vain kasvaa? Ja onko ikinä loppujen lopuksi sopiva aika tulla äidiksi? Äitiyteenkään ei ole olemassa mitään universaalia totuutta.
Mitä ajatuksia tää aihe teissä herättää? Jos siellä ruudun puolella on nuoria äitejä tai teininä äidiksi tulleita niin pliis, kertokaa teidän kokemuksista!




21 kommenttia:

  1. Itse en voi kuvitella edes itseäni äidiksi - saatika jos olisi käynyt vahinko, että moinen olisi tapahtunut niin huh! Tuttavapiirissä on pari teiniäitiä, ja toisella ei mennyt kovin hyvin :( Kuten sanoit, elämä vielä elettävänä, niin ei paljon ajatukset olleet lapsessa. Toisilla taas voi hyvinkin olla, että ovat valmiita jo aiemmin - varsinkin jos ovat toimineet "vanhempina" vanhemmilleen, mitä myös tapahtuu valitettavasti joskus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin, tähän ei vaan ole sitä yhtä oikeaa universaalia totuutta! :) Itsekään en voi vielä kuvitella lapsia itselleni, mutta voi olla että se lapsikuume joskus sieltä nostaa päätään. :)

      Poista
  2. Mun mielestä lapset hankitaan nykyään poikkeuksetta liian aikaisin. Sitten kolmekymppisinä itketään sitä että koko elämä eletty vain lapsille. Nykyaikana on kaikki edellytykset sille että lapsia voi saada turvallisesti ja taloudellisesti helpommin yli kolmekymppisinä, niin en ymmärrä miksi lapsia täytyy sitten väkisin tehdä ensimmäisen vauvakuumeen sattuessa. Itse ainakin haluan olla parhaassa mahdollisessa tilanteessa lasta varten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Fakta on kuitenkin se, että lapsia hankitaan nykyään liian myöhään. Silloin joudutaan turvautumaan lääketieteellisiin menetelmiin, jotka vievät aikaa ja ovat sen lisäksi kalliita. Hedelmällisyys kuitenkin alkaa hiipua siinä 35 ikävuoden jälkeen aika rytinällä.

      Poista
    2. Antaisitko vielä lähteet näille faktoillesi? :) Anonyymi 16:02

      Poista
    3. Ilman muuta iällä on vaikutus kykyyn tulla raskaaksi mutta nykypäivän lääketiede osoittaa, että kykyyn tulla raskaaksi vaikuttavat muutkin tekijät kuin pelkkä ikä. Tällaisia asioita on hyvin vaikea yleistää sillä hedelmöitymiseen vaikuttavat mm. hormoniehkäisyn käyttö, yhdyntöjen lukumäärä ja ajoitus kuukautiskierron mukaan sekä genetiikka.

      Muutama tutkimus ovat myös osoittaneet, että tutkimuksen kohderyhmässä kykyyn tulla raskaaksi vaikutti myös oliko kyseinen henkilö jo saanut lapsen aiemmin (joka vaikeutti mahdollisuutta tulla uudelleen raskaaksi). Tanskalaisessa tutkimuksessa myös osoitettiin, että 30-34v välillä (kyseiseisen tutkimuksen kohdehenkilöistä) oli itseasiassa optimi ikä tulla raskaaksi (lue. tulivat helpoiten raskaaksi).

      Joten se, että hedelmällisyys alkaa ''rytinällä'' hiipumaan on todistettu olevan vanha ja tuehankin jyrkkä käsitys, vaikkakin hedelmällisyys alkaa naisen ikääntyessä hiipumaan (samoin kuin ikä yms. tekijät vaikuttavat myös miehen hedelmällisyyteen).

      Poista
    4. http://www.vau.fi/Yritamme-lasta/Naisen-hedelmallisyys/Lapsentekoon-ryhdytaan-yhdennellatoista-hetkella/

      Älkää antako linkin hämätä, sen takaa löytyy lähde alkuperäiseen.

      En väittänyt missään kohtaa, etteikö 30-34v olisi hyvä ikä tulla raskaaksi. Tai vaikka 35. Tietysti muutkin asiat vaikuttavat kuin ikä, mutta yli 35-vuotiaalla ensisynnyttäjällä sekä itseen että sikiöön kohdistuvat riskit ovat nuorempia ensisynnyttäjiä suuremmat.

      Alkuperäisessä viestissä oli vain virheellistä tietoa, sillä teiniraskaudet eivät ole lisääntyneet, vaan vähentyneet merkittävästi.
      https://yle.fi/uutiset/3-6767435

      Poista
    5. Hei hienoa keskustelua tyypit!! :) Just tätä halusin. Niinkuin tuolla ylhäällä ite sanoinkin, että ei vanhemmaksi tuloon ole mitään yksittäistä totuutta että koska ihminen on valmis. Se riippuu niin ihmisestä.

      Poista
    6. ... noniin, kommmenttini lähti liian aikaisin, eli tässä jatkoa...

      Vaikka nuo hedelmällisyysasiat ovat varmasti täysin paikkansa pitäviä, koen kuitenkin sen henkisen valmiuden itse tärkeämmäksi kuin fyysisen valmiuden. Olen itse nyt 25-vuotias, ja varmasti monen tahon mielestä _fyysisesti_ täydellinen tulemaan äidiksi. En koe kuitenkaan olevani tarpeeksi kypsä ja epäitsekäs, saatikka siinä taloudellisessa tilanteessa jossa olisi ideaaleinta saada lapsia. Itse uskon, että on tärkeämpää, että on ihan oikeasti henkisesti valmis kuin että fyysiset edellytykset olisivat sille otollisemmat.

      Mutta niin kuin sanottu, me kaikki kypsymme eri tahtia ja se mikä toiselle saattaa olla vaikkapa 38-vuotiaana helppoa voi toiselle olla vaikeampaa. :)

      Poista
  3. Täysin samoja ajatuksia :) onneksi teiniäitiys on vähentynyt suomessa huomattavasti ehkäisyn ja tietoisuuden lisäännyttyä!

    VastaaPoista
  4. Hyvä kirjoitus! :-)

    VastaaPoista
  5. "Kärsin" 19-vuotiaana vauvakuumeesta ja yritin ylipuhua silloista poikaystävääni, josko jätettäisi ehkäisy, mutta onneksi hän ei siihen suostunut. Nyt neljä vuotta myöhemmin huokailen helpotuksesta, kun ei ole lasta :D Myöhemmin kun on viettänyt pitkiä aikoja sisarusten pienten lasten kanssa, huomannut että siinä ei kyllä jää sekuntiakaan omaa aikaa (ellei saa istutettua lapsilaumaa telkkarin ääreen). Ihmettelen todella, miten nuoret vanhemmat pärjäävät!

    Mun isä oli 14 & ja äiti 17 kun mun isosisko syntyi ja tätäkös ollaan usein kauhisteltu :D Oli tietysti rankkaa, mutta jotenkin pärjäsivät ja nykyään sisko on itse kolmen lapsen äiti, tosin sai ensimmäisen vasta 26-vuotiaana, eli ei teiniäitiys periytynyt ;) Vanhemmatkin 40 vuoden jälkeen vielä yhdessä, mikä sekin taitaa olla vähän epätyypillistä jos nuorena lisääntyy...

    Tässä aiheessahan on myös se toinen puoli, eli koko ajan lapsia saadaan yhä vanhempana. Onko se nyt keskimäärin 29-vuotiaana, kun Suomessa esikoinen saadaan? Eikä oo mitenkään tavatonta, että yli nelikymppinenkin saa ensimmäisen lapsen. Tiedä sitten, kumpi on parempi ikä tulla äidiksi, 15 vai 45 :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh! :D Se on kyllä totta, että vanhemmuus on kokopäivätyö. Siinä täytyy asennoitua siihen, että sä itse et ole enää ykkönen sun elämässä, vaan kaikki menee lasten mukaan. Itse ajattelen tämän hieman ahdistavana tällä hetkellä, mutta toivottavasti joskus on sellainen fiilis, että se on juuri mitä haluan!

      Apua 14 ja 17!! Siis ihan uskomatonta, ja että sun vanhemmat on olleet yhdessä 40 vuotta, wau!<3

      Tuo, että lapsia saadaan vanhempana, johtuu varmaan naisten kouluttautumisesta ja työelämästä. Myöskään yhteiskunta ei anna lapsien saamiselle enää samanlaista painetta kuin ennen. Mun mielestä tuo on vain hienoa, tai siis etenkin se, että hankit sitten lapsen 20-vuotiaana tai 40-vuotiaana, on se yhtäkaikki normaalia. :)

      Poista
    2. Nykyään taitaa ensisynnyttäjien Keski-ikä olla lähemmäs 40v? Yli 30 kuitenkin :D

      Poista
  6. Moi vilma! Mä oon se joka tätä ehdotti, kiitos kun toteutit!! :) tosi hyvä kirjoitus.
    Ite oon 22v enkä tiiä tuunko koskaan olemaa äiti, ei tunnu ainakaan vielä yhtään omalta jutulta. Koiravauvan otan parin vuoden sisään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jeee, oon niin iloinen että näit tän!! :) Kiitos! Koiravauva kuulostaa täydelliseltä ajatukselta... <3

      Poista
  7. Mä tulin raskaaksi 18 vuotiaana ja en kyllä kadu. Hauska aatella että kun mä oon 38 v niin mun lapsi on 18 ja on sillon vielä aikaa tehdä ja rellestää jos haluaa :)

    VastaaPoista
  8. Esikoinen 23v ja toinen 27v :) Kyllä äitiys ja jo raskausaika kasvattaa väkisinkin naista vanhemmuuteen olipa ikä mikä hyvänsä :) Se niiden raskaushormoonien tehtävä onki :)

    VastaaPoista

I'M HAPPY TO HEAR YOUR COMMENTS!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...