5.12.2017

Mitä pelkäät ja mitä et?

Katsoin yksi päivä MTVltä Fear Factoria ja aloin miettimään mitä itse pelkään ja mitä en. Ennen pelkäsin korkeita ja ahtaita paikkoja, mutta niistä olen päässyt jotenkin yli - vaikkakin esimerkiksi kuvat tosi korkeista ja jyrkistä paikoista saa välillä mulle huimaavan olon.
 
 
Minä pelkään...
 
- läheisen sairastumista ja menettämistä. Tää menee mulla välillä vähän överiksi ja tästä pelosta on tullut mulle jo henkisesti melko rankkaa. Siis tää on mennyt jo siihen pisteeseen, että jos mun äiti soittaa mulle enemmän kuin 2 kertaa tai Juuso ei vastaa muutamaan tuntiin, niin oon varma, että joku on kuollut tai vähintäänkin loukkaantunut. Pelkään vaan niin hirveästi, että jollekin käy jotain. Tiedostan kyllä, että turhahan sitä on tässä vaiheessa pelätä kun eihän tuollaisia asioita voi itse ennaltaehkäistä.
- pimeää. Kotona en pelkää pimeää, mutta uudessa paikassa pimeät huoneet tai pimeät nurkat voi tietyssä mielentilassa olla tosi pelottavia.
- luteita, täitä, punkkeja ja muita loiseläimiä. Siis nämä!!! Mä pelkään ihan älyttömästi kaikkia tollasia millin kokoisia pikkuötököitä jotka imee ihmisen verta, menee sun hiuksiin ja ihon alle.. Kaikki sellaiset, missä on valtava vaiva päästä eroon ja joita ei välttämättä paljaalla silmällä näe. Hyi helv****!!! Tämähän siis näyttäytyy sillä tavalla, että tasaisin väliajoin teen hiuksiini täitarkastuksia (vaikkei edes kutisisi) ja meidän kotiin ludetarkastuksia. Onhan se mielenterveydelle vähän raskasta, mutta onneksi se aina helpottaa kun tarkistuksia tehdessäni huomaan, että kaikki on ihan ok. :D
- meidän vinttiä. Meidän taloyhtiön vintillä sijaitsee siis säilytystilat, jotka on ihan siistissä kunnossa. Siellä on kuitenkin sellainen himmeä valo ja viileämpi kuin muissa tiloissa (se tila pidetään aina +14 asteessa). Se on just sellanen paikka missä meen käymään harvoin vain nopsasti hakeakseni sieltä jotain ja kipsin sieltä aina kyllä rivakasti takaisin kotiin. :D
- oksentamista. Mulla on oksentamisen pelko, mulle tulee helposti huono olo jo jonkun toisen oksentamisen näkemisestä ja ajatus omasta oksentamisesta saa mut tosi stressaantuneeksi.


en pelkää...

- omaa sairastumista tai kuolemaa. Aika hassua, että neuroottisesti pelkään, että mun läheisille sattuisi jotain, mutta omaa kuolemaa tai sairastumista en. Jotenkin en ylipäätään huolehdi itsestäni niin paljon kuin läheisistäni. Kummallista!
- väkivaltaa, murhaajia ja raiskaajia. Tottakai väkivalta itsessään on pelottavaa, mutta kaiken tuollaisen suhteen olen aina osannut ajatella, että jos se omalle kohdalleni sattuu niin eipä sitä asiaa voi etukäteen murehtia. Toki olen varovainen ihminen ja käytän maalaisjärkeä, mutta en mitenkään aktiivisesti kävele peläten tuolla iltaisin kaduilla. Siinä on kyse myös siitä, että mun oikeudentajuun ei mahdu se, että miksi mun pitäisi kävellä tuolla peloissani vaan sen takia, että joku muu on sairas tai idiootti?
- ampiaisia, hämähäkkejä, torakoita ja rottia. Vaikka nuo ylempänä mainitut pikkuöttiäiset on mun yks suurimmista peloista, niin muita ötököitä tai pieneläimiä en sitten pelkääkään.
- hammaslääkäriä, verikokeita, rokotteita. Mitkään terveydenhuoltoon liittyvät toimenpiteet eivät pelota mua, onneksi.
- lentämistä tai muuta matkustamista. Mä joskus jännitin vielä lentämistä, mutta nyt kun sitä tekee useita kertoja vuodessa, niin ei se oikeastaan herätä enää sen suurempia tunteita.
 
Mitä te pelkäätte? Mitä taas ette? Löytyykö teiltä samoja hölmöjä pelkoja kuin multa?
 

13 kommenttia:

  1. Olipas hyvä ja mielenkiintoinen postaus

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiva kun tykkäsit!

      Poista
  2. Mä pelkään pimeitä metsiä, syvää merta ja korkeita paikkoja :D oon vähän sellanen pelkuri muutenkin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyi, pimeä metsä kuulostaa kyllä aina niin pelottavalta. :D

      Poista
  3. Tykkään näistä sun pohdintapostauksista kun näitä on aina kiva alkaa miettiä myös omalle kohdalle :) Mä pelkään hämähäkkejä, varsinkin autoa ajaessa :D Ne on niin nopeita ja sit kun ei tiedä mihin ne aina katoaa... Mä pelkään myös korkeita paikkoja tietyissä tilanteissa. Ennen en pelännyt, mutta nykyään esim. laivan kannella mulle saattaa tulla sellainen ajatus, että vahingossa hyppäisin siitä tai kiipeäisin niitä kaiteita pitkin, vaikken oikeasti niin edes tekisi.. kuulostaa ehkä omituiselta :D Pelkään myös yksin jäämistä, pakko myöntää, vaikka tietyllä tavalla rakastan yksinolemista, mutta pelko siitä, ettei vastaan tule ketään kenen kanssa oikeasti jakais tulevaisuudessa arjen, niin se kalvaa mieltä. Pelkään myös että kaverit hylkää mut :D Mutta muuta en oikeastaan pelkää. Koen, että pimeä on turvallista koska kukaan ei sillon näe sua ;) Ajattelen myös samalla tavalla kuin säkin noista väkivallasta ja murhaajista. Eihän niitä kannata etukäteen murehtia.. Toisaalta kun ajattelee, niin turhaan näitä mitään pelkoja murehtii etukäteen. Ehkä se on vain esi-isiltämme saatu tapa varautua pahimpaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että tykkäät! :)
      Ai siis pelkäät, että hämähäkki tulisi silloin kun ajat autoa? :D Onneksi se on varmaan aika harvinaista, mutta siinä voisi kyllä käydä huonosti.. Totta muuten, että yksin jääminen on aika pelottava ajatus, eikä sillä yksinololla nyt tarkoiteta mitään väliaikaista vaan sellaista täydellistä eristämistä tai läheisten menettämistä. Eikös ihminen ole kuitenkin laumaeläin, että sikäli tämmöset pelot on aika inhimillisiä. :)

      Poista
    2. Kiitti vastauksesta!:) Tarkennan aiempaa kommenttiani, eli siis pelkään sitä jos nään esim. auton ratissa hämähäkin kesken ajon.. vaikka kun ajelee mökiltä kesällä ja ikkunat ollu auki niin helposti hämähäkkejä löytyy autosta.:D sopivasti motarilla kiipeää vaikka rattiin niin siinä on leikki kaukana xD

      Poista
  4. Tää oli mielenkiintoinen postaus! Mä pelkään kans oksentamista, läheisten kuolemaa ja myös hämähäkkejä. Etenkin oksennuspelko ja hämähäkkipelko on mun mielestä jopa hieman typeriä pelkoja, mutta silti ne on mulle todellisia ja aiheuttaa kovaa ahdistusta. Mäkään en pelkää lentämistä, väkivaltaa tms enkä korkeita paikkoja. Jotenkin tuntuu niin epätodelliselta että joutuis esim lento-onnettomuuteen tai pahoinpidellyksi, niin ehkä siks niitä ei pelkää. Vaikka onhan nekin yhtälailla mahdollisia!

    -minni

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, hienoa että tykkäät! Oi, siellä on toinen jolla on oksennuspelko. Se tuntuu ihan kummalliselta pelolta, mutta lukiessani asiasta se on kuitenkin melko yleinen. Mä ajattelen kanssa noin, että ne tuntuu niin epätodennäköisiltä peloilta etten jotenkaan "jaksa" pelätä niitä. :D

      Poista
  5. Mä pelkäsin pitkään läheisen menettämistä, mutta sitten kun muutin kotoa pois ja ensin mulla nukkuu pois toinen isoäideistäni ja myöhemmin rakas koiramme, mun pelko vaan katos. Jotenkin tajusin, että sille menetykselle ei vain ole aikaa ja paikkaa. Sitä toki pelkään, että äitini kysyy ensimmäiseksi viestillä "oletko yksin?" jonka jälkeen hän sitten soittaa ja kertoo ikävät uutiset - jos en ole yksin. Eli periaatteessa en pelkää sitä menetystä, vaan sitä tietoa siitä, joka on niin paljon pahempi kuin itse menetys, koska sitä tietoa ei saa pois silmistä/korvista enää. Olipa jännä selitys 😂 kai sitä vaan tulee immuuniksi 🤔

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi on muuten ihan totta, että helposti sitä pelkää sitä _tilannetta_ missä saa kuulla kauhean uutisen. Vasta sen jälkeen miettii sitä oikeasti tapahtunutta. Mutta joo, mulla on ollut siitä onnekas elämä, ettei mun kukaan todella läheinen ihminen ole kuollut joten pelkään ehkä myös sitä omaa reaktiotani kun se tapahtuu.

      Poista
  6. Ok tunnen itteni maailman isoimmaks pelkuriks koska pelkään noita kaikkia mitä sä pelkäät ja mitä sä ET pelkää :—D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha no ne ei mitkään oo kyllä mukavia asioita :D

      Poista

I'M HAPPY TO HEAR YOUR COMMENTS!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...