1.2.2018

Lakikysymyksiin vastauksia

Pakko sanoa, että olin todella (positiivisesti) yllättynyt, että teitä kiinnosti tämä postausehdotus - kiitos siitä paljon sinulle, joka tätä toivoit! Sain muutamia todella mielenkiintoisia kysymyksiä, joihin alla on omat vastaukseni. Toivon, että voidaan jatkaa keskustelua tuolla kommenttiboksin puolella.
 
Huomioithan, että en ole erikoistunut näihin aloihin. Alla olevat vastaukset ovat vain pohdintojani enkä takaa niiden paikkansa pitävyyttä. Omien henkilökohtaisten lakikysymysten tai oikeustapausten suhteen kehoitan kääntymään lakipalveluja tarjoavan lakimiehen puoleen.
 

Mitä noin lain parissa työskentelevä voisi sanoa vinkiksi että mitä asioita kannattaa työntekijän huomioida työsopimusta allekirjoittaessa?

Huh, tästä aiheesta saisin helposti sellaisen essee-vastauksen, mutta yritän jotenkin kirjoittaa nyt tiiviisti. Kaikkein tärkeintä on, että älä ikinä allekirjoita mitään mitä et ymmärrä. Muista kysyä ja selvittää. Työsopimuksen laatimista varten kannattaa ottaa selvää oman alasi yleisistä käytännöistä, esim palkkatasosta, lomista ja työajasta. Uskalla vaatia itsellesi samoja oikeuksia kuin muilla samalla alalla olevilla. Asiat, mitkä itse etenkin tsekkaan:

-          sopimuksen irtisanomisaika. Tarkista, että sopimuksessa on molemmille osapuolille – niin työnantajalle kuin –tekijällekin – yhtäläiset ja reilut irtisanomisajat. Aika normaali tyyli on työnantajan irtisanoessa 1-2 kk ja työntekijän irtisanoessa 2-4 vk. Välillä oon kuullut sopimuksista, missä työnantaja määrittää irtisanomisajan olevan työntekijällä 3-4 kk mutta työnantajan itse irtisanoessa 1 vk - tätä en itse hyväksyisi.
-          sopimuksen voimassaolo. Tarkista, onko sopimus määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva.
-          katso, että palkka ja työaika ovat ne, mistä haastatteluissa on sovittu.
-          kilpailukielto. Tarkista, onko sopimuksessa klausuulia, joka estää sinua toimimasta kilpailevan organisaation leivissä tietyn ajan jälkeen sopimuksen irtisanomisesta. Jos tällainen on, noudata sitä tarkasti.
 
Miten tuomittu ihminen sijoitetaan oikeudenkäynnin jälkeen? Siis mihin vankilaan se ihminen menee ja millä perusteella?

      Jos ihminen tuomitaan ehdottomaan vankeusrangaistukseen, hänet sijoitetaan pääsääntöisesti oman kotikuntansa vankilaan. Yhdyskuntaseuraamuslaitos laatii vangille rangaistusajan suunnitelman. Arviointikeskus arvioi sijoituspaikan kotikunnan lisäksi mm. sukupuolen, iän, terveydentilan sekä aikaisemman rikoshistorian perusteella.

Mitä eroa käytännössä on ehdollisessa ja ehdottomassa vankeudessa? Mitä asioita saa ja ei saa tehä esim ehdollisessa vankeudessa?

       No siis käytännössä ehdoton vankeus tarkoittaa vankilaa ja ehdollinen ”vapautta”, näin kärjistetysti sanottuna. Nyrkkisääntö on, että ensikertalaiset ja alle kahden vuoden tuomiot voidaan määrätä suoritettavaksi ehdollisena. Tuomittu voi tällöin ns. jatkaa normaalia elämäänsä ja tuomio raukeaa, jos hän ei tee rikoksia ehdollisen tuomionsa koeaikana, joka on esim. 1-3 vuotta. Yleensä ehdolliseen tuomioon lisätään myös sakkorangaistuksia tai yhdyskuntapalvelua. Jos rangaistus on yli 2 vuotta, se suoritetaan automaattisesti vankilassa ehdottomassa vankeudessa. Usein moni pidempi ehdoton vankeustuomio muutetaan loppuvaiheessa ehdonalaiseksi.
 

Jos vanki on tyytymätön tuomioon niin voiko hän valittaa siitä automaattisesti, ja minne? Onko jokin ihmisoikeustuomioistuin johon hän valittaa?

       Toki tuomiosta voi valittaa. Esimerkiksi käräjäoikeuden tuomiosta voi valittaa hovioikeuteen ja hovioikeuden päätöksestä korkeimpaan oikeuteen. Hovi- tai korkein oikeus päättää, antaako se valitukselle jatkokäsittelyluvan eli käsitteleekö se valitusta.
 

Nyt kun monet ystävät menevät naimisiin ja omatkin häät kolkuttelee tuossa parin vuoden päästä, haluaisin kysyä jotain avioehdosta. Hirveän harva ottaa avioehtoja, mutta mä mieheni kanssa ollaan kyllä sitä mietitty. Miksi avioehto noin juridisesta näkökulmasta kannattaa ottaa? Riittääkö että vain kirjotetaan joku paperi ja molemmat allekirjoittaa sen ja avot? Pitääkö se tehdä hyvissä ajoin ennen avioliittoa vai riittääkö vaikka sitten häiden jälkeen?

        Tämäkin on iso aihe, johon liittyy valtavasti näkemyseroja. Avioliitolaki olettaa, että puolisoilla on oikeus toistensa omaisuuteen. Avioehtosopimuksen tekeminen on täysin avioliiton osapuolien päätettävissä. Avioehto voidaan ottaa mm. seuraavista syistä:

-          jos avioliitto päättyy eroon, voidaan avioehdolla päättää, että kummallakaan osapuolella ei ole oikeutta toistensa omaisuuteen.

-          avioehdolla turvataan esimerkiksi perintö, joka mahdollisen eron sattuessa voidaan säilyttää suvussa.

-          sillä voidaan turvata esim toinen osapuoli toisen omista tai yrityksen veloista.

Avioehtosopimukseen liitetään helposti se ajattelumalli, että avioehtosopimus tarkoittaa ettei uskoa liiton kestävyyteen ole alusta alkaenkaan ja sillä halutaan pitää kaikki oma omaisuus ahneasti itsellään. Nykyisin kuitenkin on todella tavallista, että pari tekee todella kevyen avioehtosopimuksen, missä esimerkiksi sovitaan, että mahdollisen eron sattuessa kaikki muu omaisuus jaetaan, mutta molempien perinnöt pysyvät heillä itsellään.

Omasta mielestäni avioehtosopimus kannattaa tehdä etenkin kahdesta (todella valitettavasta) syystä: 1) tilastollisesti hirvittävän moni avioliitto nyt vain päättyy eroon ja 2) avioero on useimmiten tunteikas - harva pystyy pysymään täysin reiluna ja realistisena.

Avioehtosopimus tehdään kirjallisena ja sen allekirjoittaa molemmat osapuolet kahden todistajan läsnäollessa. Se toimitetaan Maistraattiin rekisteröitäväksi ja se voidaan tehdä vihkipäivänä tai sen jälkeen.
 

Jos vanhemmat on laittaneet vauvasta kuvia someen, voiko tämä vauva sitten myöhemmin haastaa vanhempansa oikeuteen tästä ja millä lopputuloksella? Mietin ite sitä vaikuttaako alaikäisyys jotenkin ja sitten tietty rikoksen vanheneminen jos tällaista rikokseksi vois määritellä. Kuulemma jotain tällaisia on ollut, että vauvana/lapsena kuvattu on saanut myöhemmin korvauksia.

Todella mielenkiintoinen kysymys! Tästä ei varmaan Suomessa löydy mitään ennakkotapauksia, mutta uskoisin, että tällaisia saattaa tulevaisuudessa syntyä. Tätä kysymystä miettiessä täytyy tulkita rikos- ja henkilötietolakia. Rikoslain 24 luvun § 3:ssä määritellään yksityisyyselämää loukkaavan tiedon levittämisestä. Esimerkiksi lapsen sairaus voisi ylittää tällaisen yksityiselämää koskevan tiedon määritelmän rajan. Jos vanhempi lataa lapsestaan nettiin kuvan, jossa lapsen voi selkeästi tunnistaa – se kuuluu henkilötietolain piiriin. Jokaisella ihmisellähän on oikeus yksityisyyteensä, eivätkä vanhemmat omista lastensa yksityisyyttä. Lisäksi lapset kuuluvat alaikäisyytensä takia vieläpä erityisen suojelun piiriin.

Näkisin siis, että jos kuvat selkeästi loukkaavat lapsen yksityisyyttä, ne on julkaistu ilman lupaa ja niitä ei ole poistettu pyynnöistä huolimatta, on lapsella mahdollisesti oikeus haastaa vanhempansa oikeuteen. Ennakkotapauksia toki löytyy muualta Euroopasta, mutta miten se Suomessa ratkaistaisiin, riippuu varmasti paljolti kyseisen tapauksen luonteesta.
 
Ihanaa loppuviikkoa kaikille!<3

15 kommenttia:

  1. Anonyymi1/2/18 18:18

    Olipa tosi mielenkiintoinen postaus:) ja visuaalisesti tosi kaunis :D

    VastaaPoista
  2. Anonyymi1/2/18 18:26

    etenki noi vankilakysymykset oli tosi kiinostavia! (: saako sulle lähettää vielä lisää kysymyksiä et teetkö vielä tällässen postauksen? Ihanan erilainen kiva postaus (:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosi kiva että tykkäsit! :) Saa toki laittaa, katson jos tulee enemmänkin kysymyksiä niin voisi jossain vaiheessa taas tehdä uuden postauksen :)

      Poista
  3. Anonyymi2/2/18 02:49

    " Mitä eroa käytännössä on ehdollisessa ja ehdottomassa vankeudessa? Mitä asioita saa ja ei saa tehä esim ehdollisessa vankeudessa?

    No siis käytännössä ehdoton vankeus tarkoittaa vankilaa ja ehdollinen ”vapautta”, näin kärjistetysti sanottuna. Nyrkkisääntö on, että ensikertalaiset ja alle kahden vuoden tuomiot voidaan määrätä suoritettavaksi ehdollisena. Tuomittu voi tällöin ns. jatkaa normaalia elämäänsä ja tuomio raukeaa, jos hän ei tee rikoksia ehdollisen tuomionsa koeaikana, joka on esim. 1-3 vuotta. Yleensä ehdolliseen tuomioon lisätään myös sakkorangaistuksia tai yhdyskuntapalvelua. Jos rangaistus on yli 2 vuotta, se suoritetaan automaattisesti vankilassa ehdottomassa vankeudessa. Usein moni pidempi ehdoton vankeustuomio muutetaan loppuvaiheessa ehdolliseksi."

    Pakko tulla nussimaan pilkkua! Työskentelen itse tuomioiden täytäntöönpanon puolella (=vankilassa), ja haluan tarkentaa tuota ehdottomasta ehdolliseen kohtaa. Jos henkilöllä on ehdoton tuomio, hänet päästetään loppuvaiheessa EHDONALAISEEN VAPAUTEEN, mikä on eri asia kuin ehdollinen. Suomessahan ei tuomioita istuta "päivästä päivään" tuomioistuimen tuomion kanssa muutoin kuin harvoissa raaoissahenkirikoksissa, joista ei kuitenkaan ole tuomittu elinkautista vankeutta. Henkilö istuu tavallisesti 2/3 osaa tuomiosta (ellei ole ensikertalainen), minkä jälkeen hänet päästeään ehdonalaiseen vapauteen, johon voidaan liittää valvontakäyntejä yhdyskuntaseuraamustoimistossa. Ehdonalaisen vapauden ideana on, että mikäli henkilö syyllistyy ehdonalaisen aikana uusiin rikoksiin, voidaan jäljelle jäänyt jäännösrangaistus (=ehdonalaisen vapauden aika) muuntaa uudelleen ehdottomaksi, jolloin henkilö istuu sen uuden ehdottoman tuomion yhteydessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nyt meni selkeästi mulla "senat sakaisin" - eli tottakai tarkoitin ehdonalaista eikä ehdollista :DD Kiitos kun laitoit kommenttia, se on nyt tekstissä korjattu :)

      Pakko sanoa, että voi vitsit kun saisin oikein haastatella sua sun työstä!!!!! :D Haluaisin kuulla siitä about noin kaiken? :D Jos sua kiinnostais yhtään jutella enemmän niin laitatko kommenttia vai vaikka sähköpostia (kissesvilma@gmail.com) :)

      Poista
    2. Anonyymi6/2/18 08:27

      Laitoin sulle säpöä! Jubaillaan ihmeessä jos oot vielä kiinnostunut :)

      Poista
  4. Anonyymi2/2/18 06:16

    Voih. oisin näitä lukenu mielelläni viel vaikka puolet pidemmän postauksen! :-D

    VastaaPoista
  5. Anonyymi2/2/18 14:04

    Ehdottomasti vankeusrangaistuksesta voi päästä ehdonalaiseen vapauteen, mutta ehdolliseksi tuomio ei muutu!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, nyt meni kaikki "ehdot" sekaisin :DDD Tuolla ylhäällä joku myös jo kommentoikin, se on tuolla tekstissä nyt korjattuna :)

      Poista
  6. Anonyymi3/2/18 09:51

    Hyvä postaus! Tuo viimeinen kohta on kyllä sellainen, mikä mua ärsyttää suunnattomasti. Lasten kuvien laittaminen nettiin todellakin loukkaa lapsen yksityisyyttä. En vaan voi käsittää etteikö nämä lasten vanhemmat tajua tätä asiaa?! Vaikka kuva olisikin tosi ihana niin silti.. Tuo oli tosi hyvin sanottu, että vanhemmat eivät omista lapsen yksityisyyttä, sitä ei vain moni tahdo ymmärtää... facessa näkee myös paljon kaikkia postauksia lapsista tyyliin "8vuotias mussukkani raimopetteri kakkasi housuun" :D vaikkei kuvaa olekaan niin tuokin jo loukkaa yksityisyyttä..onneksi silloin kun itse olin lapsi ei ollut somea johon musta olisi laitettu mitään. Mä jotenkin toivon että tää asia tulisi kaikkien tietoon ja lapset alkaisi tekemään niitä rikosilmoituksia vanhemmistaan kun kasvavat (:D)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!! :) Ja jep, ihan oikeassa olet. Etenkin mun syyttävä sormi osoittaa niihin, joilla on paljon someyleisöä. Tuskinpa siitä, jos ne joilla on 40 Facebook-kaveria ja siellä jaetaan pari vauvakuvaa, on kovasti haittaa lapselle.

      Poista
  7. Eikös työsopimuslaissa sanota, että jos työnantajan irtisanomisaika on lyhyempi kuin työntekijän, saa työntekijä noudattaa työnantajan irtisanomisaikaa (TSl 6:2.2)? Eli tuollainen ehto työsopimuksessa olisi mitätön.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, toki, mutta harva sitä työsopimuslakia lähtee tulkitsemaan vaan jopa liian sokeasti noudattaa omaa työsopimustaan. Pointtinani oli, että olisi hyvä alusta alkaen tarkastaa työsopimuksen oikeudenmukaisuus ja laillisuus, ettei siitä tarvitse sitten myöhemmin tapella. :)

      Poista

I'M HAPPY TO HEAR YOUR COMMENTS!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...